Milloin olet viimeksi pohtinut sitä, kuinka hyvä keskustelija olet? Entä sitä, millaisen tunnejäljen jätät keskustelukumppanillesi?
Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus on yksi suurimmista muutoksen voimista. Voimme käyttää sanojamme ja olemustamme hyvään tai pahaan ja sanavalinnoilla voidaan joko voimaannuttaa toisia tai pahimmillaan aloittaa jopa sotia. Sanoilla on merkitystä. Sillä, miten päätämme toimia vuorovaikutushetkissä, on merkitystä. Siksi ei olekaan aivan turhaa pohtia, miten itse toimimme arjen dialogihetkissä.
Nosta dialogin perusperiaatteet tietoiselle tasolle
Kun hyppäämme syvemmälle dialogisuuden maailmaan, tunnistamme selvästi millaisia haasteita dialogiin voi liittyä – ja varsinkin tunnistamme sen, miten huonosti joku toinen osaa keskustella. Entäpä me itse? Meillä ei ole oikeutta vaatia ketään toista muuttumaan – sen sijaan meillä on mahdollisuus pohtia omaa toimintaamme. Kuinka reagoin, kuinka avaan mieleni, kuinka otan vastaan sen mitä minulle sanotaan? Kuinka kunnioitan keskusteluissa itseäni, ajatuksiani ja tuon ne toisille esiin?
Dialogin perusperiaatteisiin kuuluvat kuunteleminen, kunnioittaminen, odottaminen ja suoraan sekä sydämestä puhuminen.*
- Kuuntele: Avaa mielesi toisen sanomalle. Kuule korvilla, silmillä ja sydämelläsi. Hae ymmärrystä, kysy tarkennuksia. Kuuntelenko ymmärtääkseni vai kuuntelenko vastatakseni?
- Kunnioita: Omasta ajatuksestasi poikkeavat ajatukset voi ottaa vastaan kunnioittaen. Toisen ajatus on hänelle aivan yhtä oikea ja tärkeä, kuin omasi sinulle. Vähättelemällä toisen ajatuksen merkitystä, vähättelet samalla omaasi.
- Odota: Odota vuoroasi! Anna tilaa keskustelulle ja pohdi, onko ajatukseni valmis sellaisenaan vai voisiko se vielä jalostua kuunnellessani toisia? Laita ajatus muistikirjaan talteen ja palaa siihen myöhemmin uudestaan. Mutta älä muhi liikaa – kunnioita myös oman ajatuksesi arvoa ja sen tuomaa lisäarvoa keskusteluun!
- Puhu suoraan, puhu sydämestä: Asiat saatetaan jättää sanomatta siinä hetkessä missä sillä olisi arvoa ja sen sijaan siitä puhutaan käytävillä. Puhu suoraan, silloin kun se on merkityksellistä ja puhu sydämestä – omana inhimillisenä itsenäsi!
Näitä sääntöjä voi olla mahdoton toteuttaa työyhteisössä jossa ei koeta luottamuksen kulttuuria. Jostain on kuitenkin lähdettävä. Hyvä dialogi vaatii luottamusta, mutta se myös luo sitä. Ja hyvä dialogi rakentuu yksilöistä, joilla on halua pohtia omia dialogitaitojaan osana yhteisöä. Siitä pääsemme luomaan yhteisesti voimaannuttavaa, rakentavaa dialogikulttuuria
jossa voimme kohdata toisemme ihmisinä ja tuoda esiin arjen iloja ja haasteita ja oppia taklaamaan niitä yhdessä. Dialogikulttuurin kehittäminen alkaa dialogin perusperiaatteiden läpikäymisestä yhteisesti! Eli puhutaan puhumisesta!
Dialogitaidot ovat elämänmittainen matka
Anna myös armoa itsellesi ja toisille! Dialogisuudessa kehittyminen on koko elämänmittainen matka ja meillä jokaisella on siinä omat kehittymisen tarpeemme. Niin minulla, kuin myös sinulla. Ensi kerralla kun tunnet ärtymystä ilmatilaa vievästä keskustelijasta, pohdi mikä hänen tarpeensa on? Usein he, jotka ovat eniten äänessä, kokevat eniten kuulluksi tulemisen tarvetta. Mitä tapahtuisi, jos selkeästi osoittaisit hänelle että kuulet häntä ja haluat ymmärtää? Hänen tarpeensa voi tulla tyydytetyksi ja ilmatilan vienti voi ajan kanssa rauhoittua. Kokeile! Jos itse tunnistat olevasi ilmatilan viejä, pohdi miksi koet tarvetta siihen? Puhunko paljon vain täyttääkseni hiljaista tilaa joka saa olon tuntumaan epävarmalta, vai puhunko siksi, että ajatukseni nyt vain sattuvat olemaan erityisen erinomaisia suhteessa toisten ajatuksiin?
Meistä jokainen kaipaa kehittymistä omassa dialogisuudessa ja tarkoitus ei ole pyrkiä täydellisyyteen, koska sellaista ei ole. Tarkoitus on tutkia ja oppia – kuinka minä, pienillä teoillani ja halullani kehittyä dialogiosaajana, olen tietoisempi omista kehittymistarpeistani ja vaikutuksestani muihin?
Tee itsellesi matkakartta:
- Mitä huomioita vahvuuksistani ja heikkouksistani olen itse tehnyt omassa dialogisuudessani? Mitä palautetta olen saanut muilta ja onko se palaute ollut aiheellista?
- Mitä haluaisin tehdä toisin?
- Mitä uutta kokeilen, jotta toivomani muutos olisi mahdollinen?
- Reflektoi myös, miten olet onnistunut kokeiluissasi!
Parhaimmillaan hyvä dialogi voimaannuttaa, tuo energiaa ja ilon ja kuulluksi tulemisen tunnetta sekä luo yhteisöllisyyttä. Dialogi on yhdessä toimimisen peruspilari, jolle kannattaa todella antaa aikaa niin yksilö – kuin tiimitasollakin.
Toivotan sinulle antoisaa matkaa oman dialogisuutesi syvyyksiin!
*Kirja: William Isaacs: Dialogi – Yhdessä ajattelemisen taito.
Annu Karkama
Fasilitaattori, valmentaja
#oppimismuotoilu #dialogi #fasilitointi
Dialogin fasilitointiin voit tutustua lisää tulevista koulutuksistamme!