Työelämän oppiminen – tuo nykypäivän megatrendi, HR, people & development kehittäjien huulilla oleva käsite. “Opi tai kuole, kilpailukykyä oppimisesta, huomisen osaajien taitoja!” Oppiminen työssä ON tämän päivän ja tulevaisuuden elinehto. Mutta ennen sitä täytyy osata käydä dialogia.
Kasmir laulaa Neulanen- kappaleessaan:
“Eka ryömitään, sit me kävellään
ja kohta jo puhutaan,
mut vaan pään sisällä.
Me ollaan sellasii, kun me ollaan,
kerroksii vaikeesti tulkittavii”
Jokainen työyhteisö muodostuu yksilöistä. Meitä kaikkia on ihana sekamelska upeista työkavereista vähän hankalampiin tapauksiin. Toisten kanssa työnteko on yhtä flow’ta, joidenkin kanssa pidetään enemmän etäisyyttä. Silti, jokainen meistä ansaitsee paikkansa työyhteisössä tasavertaisena osaajana. Kun teemme tietoisen päätöksen ottaa dialogi vahvaksi osaksi työyhteisön arkea, pääsemme luomaan ymmärryksen ja oppimisen kulttuuria.
Hyvä dialogi rakentuu luottamuksen ilmapiirissä. Se myös rakentaa sitä.
Kun luotamme ihmisiin, joiden ympäröimänä teemme töitämme, uskallamme jakaa onnistumiset sekä kertoa epäonnistumisista. Luottamus syntyy siitä, kun tunnemme toisemme ja toisen tavat toimia. Näitä opimme katsomalla, aistimalla ja kertomalla.
Kun dialogissa päästään tasolle, jossa voimme kohdata toiset inhimillisinä ihmisinä, voimme ymmärtää toisia paremmin. Koemme merkityksen tunnetta ja pystymme “kiinnittymään” toiseen henkilöön.*
Kiinnittymiselle on tärkeää se, että meillä on aito halu ymmärtää toista. Ymmärtää jopa silloin, kun olemme täysin eri mieltä. Vaikka koen että mielipiteeni on oikea, on keskustelukumppanilla aivan yhtä vahva oikeus kokea omansa oikeaksi. Kyse ei olekaan siitä kumpi lopulta on oikeassa, vaan kuinka saamme dialogin avulla asiaa etenemään, toisemme ymmärtämään näkökulmiamme ja sitä kautta luomaan ehkä jotain uutta.
Uuden luominen on oppimista. Uuden luominen voi olla näkökulman muokkautuminen, joka lopulta johtaa ajatuksiin jossa löydämme uusia tapoja palvella asiakkaitamme ja omaa työyhteisöämme.
Hyvän dialogikulttuurin lähtökohdat
Yhteinen vastuu
-Luomme tietoisesti aikaa ja tilaa dialogille
-Annamme kunnolla aikaa dialogitaitojen oppimiselle ja kulttuurin kehittymiselle
Oman mielen vastuu
-Halu tutkia omia olettamuksia ja mielenmalleja
-Aito tahtotila ymmärtää, “kiinnittymisen tunne”
Dialogin pelisäännöt
-Kuinka fasilitoimme dialogia?
-Kuinka nostamme esiin antoisan dialogin esteet?
-Mistä tunnistamme, että dialogi toimii?
Voimme kukin yksilöinä kehittää osaamistamme, mutta niin kauan kuin panttaamme tietoa omassa päässämme, tieto ei jalostu ja kehity myös työyhteisöään, liiketoimintaa ja asiakkaita palvelevaksi. Mitä resurssien hukkaa yritykselle on lähettää yksittäisiä työntekijöitä maksullisin koulutuksiin, jos tätä heidän oppimaansa ei voida yhdessä jalostaa juuri omalle työyhteisöllemme sopivaksi? Yhden opeista voi tulla monen oppi. Kuinka jalostamme opin, jos emme tietoisesti mahdollista dialogin paikkoja jokaisen oman osaamisen ja tiedon jakamiselle? Tiedon jakaminen inspiroi, pohdituttaa, käynnistää mielessä prosesseja, joiden hedelmät ja ratkaisut saattavat pulpahtaa mieleen vaikka saunan lauteilla rentoutuessa.
Oppiminen vaatii aikaa. Oppiminen vaatii dialogia. Oppiminen ei ole mahdollista vain luomalla huikeita työkaluja, mittareita ja rakenteita. Siihen tarvitaan kohtaamista, yhteistä reflektointia, jopa ”turhanpäiväisiäkin” höpöttelyn hetkiä – Sellaiset hetket voivat osoittautua joskus kultaakin arvokkaammiksi!
Annu Karkama
Fasilitaattori, valmentaja
#oppimismuotoilu #dialogi #fasilitointi
Dialogin fasilitointiin voit tutustua lisää tulevista koulutuksistamme!
Tervetuloa mukaan myös Dialogilla syvyyttä yhteisajatteluun -webinaariin 12.3.2020 klo 09.00-09.45! https://www.mukamas.fi/tulevat_koulutukset
Tarjoamme ilolla myös juuri sinun organisaatiollesi kohdennetun valmennushetken dialogikulttuurin kehittämisestä – omienne parissa. Ota yhteyttä! https://mukamas.fi/yhteystiedot/
(*) George Kohlrieser – Johda dialogia