Kuinka poistetaan oppimisen esteitä eli ”oppimiskitkaa” oppimismuotoilussa?
Tutkimuskysymys on kehittynyt yhteistyössä opinnäytetyön tilaajan Mukamas Learning Design Oy:n ja Vilma Mutkan kanssa. Nyt on takana yhdeksän antoisaa kuukautta Mukamaksen kannustavassa matkassa, joka on ollut täynnä hienoja mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja oivaltaa! Nyt on välipohdinnan aika, tutkimus valmistuu syksyn 2021 aikana.
Kuka tutkii?
Olen Anniina Rönkä, Helsinkiläinen yhteisöpedagogiopiskelija Humanistisesta ylemmästä ammattikorkeakoulusta. Aiemmalta ammatiltani olen tanssinopettaja (amk) ja olen toiminut myös koreografina, valmentajana sekä esiintyjänä. Aiempi kokemukseni henkilöstöalan tehtävistä, taiteen perusopetuksen koulutusmuotoilusta, sekä pedagoginen osaamiseni ovat luoneet pohjaa oppimismuotoilun tutkimiseen ja konseptin oppimiseen.
Tutkimus tiivistyy ja etenee
Laadullisen tapaustutkimuksen pohjatiedon kerääminen sekä empiria alkoivat osallistuessani Oppimismuotoilu Bootcamp -valmennukseen syksyllä 2020. Olen opintojen lomassa edennyt tutkivan oppimisen keinoin kohti syvempää ymmärrystä tutkittavasta aiheesta sekä käsitteistä, eli teoreettisen viitekehyksen ja tapaustutkimuksen rajaamista. Tähän mennessä tehtävänäni on ollut tutustua oppimismuotoilun kulttuuriin ja selvittää vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtia, jotta voisin oppimiseni myötä siirtyä aineistonanalyysin pariin tuottamaan tietoa vaikuttavuudesta. Tapaustutkimuksen olemus on myös tutkimuksellisessa kehittämistyössä, joka on edennyt monimenetelmäisesti sekä jatkuvasti kehittyen.
Lähtökohtana Oppimismuotoilu Bootcampin vaikuttavuuden arviointiin on ollut Mukamas Learning Design Oy:n (Mutka & Havanka & Karkama 2019) tekemä selvitys ”Vaietaanko vai voitetaanko? Selvitys jatkuvan työssäoppimisen käytänteistä ja kulttuurista suomalaisilla työpaikoilla”. Sen avulla haluttiin saada ajankohtaista tietoa kentältä jatkuvan työssäoppimisen tilanteesta. Selvitys pohjautuu sekä Edward Hessin (2014) teorioihin oppivista organisaatioista, Peter Sengen (1990) systeemiteoriaan sekä Carol Dweckin (2006) kasvun asenteen teoriaan. Selvityksessä käytetty myös David Clutterbuckin (2005) valmentavan johtamisen kulttuurin portaiden pohjalta Mukamas Learning Design Oy:n laatimaa oppimismuotoilun portaat -viitekehystä (Mutka 2018).
Selvityksen (Mutka & Havanka & Karkama 2019) mukaan positiivinen oppimiskulttuuri sekä jatkuvan työssäoppimisen käytänteet edistävät parempaa yhteisymmärrystä työyhteisöissä, ja positiiviset vaikutukset näkyvät myös työkyvyn ylläpitämisessä, työnimussa sekä työmotivaatiossa. Se, että organisaatiossa ei pidetty jatkuvaa työssäoppimista tärkeänä, heikensi se työmotivaatiota ja työssä jaksamista. Selvityksessä huomattiin, että työssäoppimisen mittaamisessa hyödynnetään lähinnä koulutussuoritusten seuraamista, itsearviointia sekä reflektointia ja että työssäoppimisen mittareiden kytkeminen liiketoiminnan mittareihin on vaikeaa. Ilmeni myös, että vain 33 %:ssa vastaajaorganisaatioista mitataan jatkuvan työssäoppimisen toteutumista jollakin lailla, ja aikatavoitteet oppimistulosten realisoitumiseen ovat olleet monesti epärealistisia. Mutka & Havanka & Karkama (2019) ehdottavatkin, että vaikuttavuuden mittaamisen tulisi lähteä laadukkaammasta tavoitteiden määrittämisestä.
Teoreettinen viitekehys
Vaikuttavuuden arvioinnin teoreettiseksi viitekehykseksi on valikoitunut Donald L. Kirkpatrickin (2006) ja sittemmin myös paranneltuna James D. Kirkpatrickin (2016) koulutusten sekä oppimisen eri muotojen vaikuttavuuden arviointiin sovellettavissa oleva neljän tason malli ”The New World of Kirkpatrick Model”.
Vaikuttavuuden arvioinnin tasot ovat:
- Reaktiot (reaction) – taso, jossa osallistujat kokevat koulutuksen tarpeenmukaiseksi, kiinnostavaksi sekä merkitykselliseksi omassa työssään. Asiakastyytyväisyys, sitoutuminen koulutukseen.
- Oppiminen (learning) – taso, jossa osallistujat ovat omaksuneet tarvittavat tiedot, taidot, asenteen, luottamuksen sekä sitoutumisen koulutukseen.
- Käyttäytyminen (behaviour) – missä määrin osallistujat soveltavat opittua omassa työssään.
- Tulokset (results) – missä määrin kyseisen koulutuksen tai oppimisintervention ansiosta syntyy tuloksia.
(Kirkpatrick & Kirkpatrick 2016, 30–41)
James D. Kirkpatrickin (2016) vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana on ”ROE” eli ”return on expectations”. Pohjaa vaikuttavuuden arvioinnille luo Peter Dahler-Larsenin (2005) vaikuttavuuden arvioinnin hyvät käytännöt sekä Sitran (2018) vaikuttavuuden askelmerkit. (Kirkpatrick & Kirkpatrick 2016) (Sitra 2018). ”The New World of Kirkpatrick”:n mallin ohjeiden ”Monitor & Adjust” (Kirkpatrick & Kirkpatrick 2016, 39–40) -mukaisesti tavoitteenani on löytää hyviä käytäntöjä oppimiskitkan poistamiseksi ja jakaa hyviä käytäntöjä myös ammattikentälle.
(Kirkpatrick & Kirkpatrick 2016)
Aineiston hankintaa
Koostin haastattelulomakkeen Kirkpatrickin (2016) mallin sekä oppimismuotoilun seitsemän portaan (Mutka 2019) pohjalta. Haastattelulomake sisälsi muun muassa kysymyksiä liittyen
- oppijan omiin lähtökohtiin sekä odotuksiin ennen valmennusta
- työyhteisön lähtökohtiin
- kokemukseen valmennuksesta
- nykyisestä tilanteesta työyhteisössä ja organisaatiossa
- tavoitteista viiden vuoden aikajänteellä
- valmennuksen vaikutuksista oppimismuotoiluprosesseihin
- ilmiöistä, joilla on voitu edistää oppimista omassa työyhteisössä sekä organisaatiossa
- onko valmennus edistänyt haastateltavan omaa oppimista?
- onko haastateltava voinut soveltaa oppimaansa työssään ja jos ei, niin miksi?
- onko valmennuksen avulla voitu edistää oppimista yksilö, tiimi, työyhteisö tai organisaatiotasolla?
- onnistuttiinko poistamaan oppimiskitkaa ja jos onnistuttiin, niin miten?
Olen saanut jo toteuttaa kevään 2021 aikana viisi antoisaa haastattelua Mukamaksen Oppimismuotoilu Bootcamp -valmennuksiin osallistuneille oppimismuotoilijoille vertaisoppimisen sekä ”oppimisretroilun” hengessä. Tuhannet kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille jo tässä vaiheessa!
Missä mennään nyt?
Opinnäytetyö on edennyt prosessimaisesti täydentyen omaa osaamistani jatkuvasti kehittäen. Minulla ei ole ollut aiempaa kokemusta tieteellisestä tutkimuksesta, tutkimuksellisesta kehittämistyöstä, design-tutkimuksesta eikä oppimismuotoilusta suuntauksineen tai taustateorioineen, mutta olen silti halunnut ennakkoluulottomasti lähteä opettelemaan uutta, rakentamaan uutta ammatillista osaamista sekä identiteettiä ja kasvamaan myös ihmisenä.
Tutkimus on tähän asti edennyt yhteisöllisen oppimisen hengessä, dialogissa tilaajan kanssa ja se on mahdollistanut tutkimuksen etenemistä. Käsitteiden määrittämisellä sekä pohjatiedon konstruoinnilla on tärkeä rooli tutkimuksessa. Palapeli alkaa jo hienosti hahmottua ja tutkimus etenee. Tutkimus valmistuu tänä syksynä ja valmis julkaisu on tarkistuksen jälkeen luettavissa Theseuksesta. Tapaustutkimus tuottaa tietoa oppimismuotoilun vaikuttavuudesta työelämän kontekstissa.
Pysytään siis kuulolla ja oikein ihanaa alkavaa syksyä kaikille!
Anniina Rönkä
Yhteisöpedagogiopiskelija, työyhteisöjen kehittäjä
Humanistinen ylempi ammattikorkeakoulu
LÄHTEET:
Clutterbuck & Megginson 2005. Making coaching work: Creating a coaching culture. Lontoo: CIPD Publishing.
Dahler-Larsen, Peter 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Viitattu 25.5.2021. https://www.julkari.fi/handle/10024/77071
Dweck, C. 2006. Mindset – How you can fulfil your potential. Lontoo: Constable & Robinson.
Hess, E. 2014. Learn or Die. New York: Columbia University Press.
Havanka, C. 2021. Mitä on oppimismuotoilu? Muutosvalmius. Viitattu 9.6.2021. Mitä on oppimismuotoilu? — Muutosvalmius
Kirkpatrick, D. & Kirkpatrick, J. 2006. Evaluating training programs: The four levels. San Francisco: Berret-Koehler Publishers, Inc.Kirkpatrick, J. & Kayser, W. 2016. Kirkpatrick’s Four levels of training evaluation. (E-kirja.) USA: Atd-press.Mutka, V. Sundberg, J., Leppänen, M. 2018. Oppimismuotoilun 7 porrasta. Teoksessa Mutka, V. 2018. Oppimismuotoilijan Työkirja. Jyväskylä: Mukamas Learning Design Oy, 60.Mutka, V. & Havanka, C. & Karkama, A. 2019. Vaietaanko vai voitetaanko? Selvitys jatkuvan oppimisen käytännöistä ja -kulttuurista suomalaisilla työpaikoilla. Mukamas Learning Design Oy & Muutosvalmius. Viitattu 16.6.2021. Julkaisut – Mukamas Learning DesignSitra 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Helsinki: Sitra. Viitattu 25.5.2021. Vaikuttavuuden askelmerkit – SitraSenge, Peter 1990. The Fifth Discipline: The Art and Practice of the Learning Organization. (E-kirja.) CROWN.