Oppimismuotoiluajatteluun kuuluu, että oppimisen on oltava osa jokapäiväistä työtä ja työkulttuuria. Oppimista tapahtuu oman työn lomassa yksin ja yhdessä kollegoiden ja verkoston kanssa, jatkuvasti. Yksi oppimisen edellytyksistä on kuitenkin hyvinvointi. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaa ihmistä, yhteisöä sekä jokaisen työntekijän hyvinvointia edistävää työkulttuuria, jossa oppimiselle on tarpeeksi tilaa. Oppiminen on täydessä potentiaalissaan mahdollista vain, jos oppimiselle on varattu aikaa ja energiaa.
Liian usein työ itsessään on niin kiireistä ja kuormittavaa, ettei aivomme kykene vastaanottamaan ja ennen kaikkea soveltamaan opittua tietoa ja taitoja.
Oppimisen 5 edellytystä hyvinvoinnin näkökulmasta
1. Hyvinvoinnin merkitys työn tuloksellisuuden ja oppimisen kannalta on tunnistettava ja tunnustettava
Aivan liian usein hyvinvointi jää kiireisen arjen jalkoihin. Elämme edelleen aikakautta jossa tavaraa tuli linjastosta ulos sitä enemmän, mitä enemmän ja ajallisesti pidempään ihmisiä seisoi linjastolla. Tänä päivänä tämä pätee enää hyvin harvassa työssä, vähiten tietotyössä. Aika, jonka vietämme läppäriä tuijottaen ei ole enää pätevin mahdollinen mittari mittaamaan työmme tuloksia. Tarvitsemme aivojamme, niiden tuottamia ideoita, asioiden soveltamista, luovaa yhdistelyä sekä oppimista yksin ja yhdessä. Tämän mahdollistuminen vaatii sen, että ymmärrämme ettei ihminen toimi koneen tavoin.
2. Oppimiselle on varattava aikaa ja varatun ajan käyttäminen oppimiseen tulee olla työkulttuurissa hyväksyttävää ja kannustavaa
Ei riitä, että puhumme sivulauseessa siitä että työssäoppiminen on tärkeää ja jokaisen tulisi oppia oman työnsä lomassa. Oppiminen on otettava osaksi työkulttuuria ja sille on varattava aikaa. Olivatpa ne lukuhetkiä omassa rauhassa, reflektointihetkiä kollegoiden kanssa tai dialogia verkostoissa. Oppiminen ei saa olla ”ylimääräinen lisä” kaiken muun päälle, jota tapahtuu vain ja vasta sitten kun muilta töiltä ehtii. Oppimishetket tulee nostaa arvoasteikossa niin ylös, etteivät ne jää muiden töiden jalkoihin. Tämä ei tarkoita sitä, että oppiminen vie aikaa muulta työltä, oppiminen ja työ kulkevat käsi kädessä.
3. Työn intensiteetin ja työkuorman tulee olla vaihtelevaa. Oppiminen, uudet ideat ja innovaatiot vaativat ympärilleen tyhjää tilaa, jopa joutilaisuuden hetkiä
Tutkimukset osoittavat, että ihmisen on mahdotonta olla tehokas 8 tuntia päivässä, erityisesti tietotyössä. Päiviimme tulisi kuulua niin intensiivisiä työskentelyhetkiä, rutiinitehtäviä kuin rennompia hetkiä. Koko Suomi kohahti, kun Sanna Marin nosti esiin kuuden tunnin työpäivät tietotyössä ja sen tuomat positiiviset vaikutukset työtehoon ja hyvinvointiin. Voisiko toinen vaihtoehto 6 tunnin työpäiviin kuitenkin olla se, ettemme odottaisikaan 8 tunnin työskentelyä ”täydellä teholla”, vaan osa päivästä olisi varattu ns. ”joutenololle”. Ajattelulle, oppimiselle ja dialogille kollegoiden kanssa, kävelylle ulkona, ilman suurempaa agendaa. Vaikka tämä kuulostaa omaankin korvaan vielä aika utopistiselta, minusta tuntuu, että meillä Suomessa saattaisi olla aika paljon vähemmän burn outeja sekä enemmän loistavia ideoita ja innovaatiota. Rohkeaa se ainakin olisi. Mitä sinä tuumit?
4. Riittävä palautuminen on hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tärkein asia
Palautuminen edellyttää panostusta niin yksilöltä itseltään kuin työyhteisöltäkin. Yksilön itsensä olisi hyvä huolehtia palautumisesta vapaa-ajalla, erityisesti riittävästä unensaannista. Riittävä palautuminen sekä pitkät ja syvät yöunet ovat niin oppimisen kuin hyvinvoinninkin kivijalka. Mikäli perustukset eivät ole kunnossa, moni paikkaa hätäratkaisuna mökkiään jesarilla, kunnes se ei enää riitä ja mökki romahtaa. (Lue lisää palautumisen ja unen merkityksestä oppimiseen ja hyvinvointiin täältä) Työpaikalla puolestaan olisi tärkeää huomioida erilaisten työtehtävien kuormittavuus. Esimerkiksi valmennustyössä reissupäivät tai ylipäätään valmennuspäivät kuormittavat toimistopäiviä enemmän, jolloin nämä tulisi huomioida työkalenterissa. Kuormittavampien päivien jälkeen kalenterissa olisikin hyvä olla esimerkiksi rutiininomaisia työtehtäviä, vapaata opiskelua tai rauhallista ideointia. Myös työkavereiden ja kollegoiden tuki on äärimmäisen tärkeää. Usein rinnallakulkija on se, joka huomaa kun on höllättävä, vaikka itse eläisimme vielä superihmisen kuvitelmassa. Siispä kannustan avoimeen dialogiin myös hyvinvoinnin ylläpitämisen saralla.
5. Hyvinvoivat ja oppimisorientoituneet yksilöt ovat tämän päivän työelämän jalokiviä, on organisaatiosta kiinni pääsevätkö he loistamaan työssään
Uskon, että jokaisessa meissä asuu innokas ja ikuinen oppija. Tuo oppimisen ilo näkyy lapsissa, mutta harmillisesti katoaa jossain vaiheessa. Tuo oppija tarvitsee kuitenkin vain oikeanlaisen kasvualustan päästäkseen taas esiin. Se vaatii organisaatioilta aivan uudenlaista ajattelua ja vanhojen tapojen sekä mallien ravistelua. Tarvitaan uskoa siihen että ihmiset kyllä oppivat ja ovat valmiita loistamaan sekä rohkeutta kokeilla ja tehdä uudella tavalla.
Löytyykö sinun organisaatiostasi ”ballseja” tehdä toisin ja nostaa hyvinvointi sekä oppiminen ansaitsemalleen jalustalle?
Oppimismuotoilu on oppivan organisaation ja hyvinvoivan työssäoppimisen kulttuurin rakentamiseen loistava menetelmä. Vauhtiin pääset esimerkiksi Oppimismuotoilu Bootcampillä. Sieltä saat niin tuhtia teoriaa, käytännön työkaluja kuin ihanan yhteisönkin ajattelusi tueksi!
Katriina Pikkarainen on Mukamaksen markkinointiviestintä- sekä hyvinvointivastaava. Vuodet reissutyötä tekevänä valmentajana herättivät kiinnostuksen hyvinvoinnin tutkimiseen ja kehittämiseen. Katriina uskoo, että hyvinvointi on kaiken pohja joka tahtoo kuitenkin alati kiihtyvässä työelämässä unohtua. Tehdään tähän muutos yhdessä!