…Ja miksi ilman hyvää fasilitointia et siitä selviä
Vilman oivallisesta kirjoituksesta F-sanasta eli siitä ”mitä fasilitointi on?” on jo liki 4 vuotta, mutta teksti on edelleen täysin relevantti. Päätin kuitenkin tuoda aiheen 2020-luvulle ja syventää, selventää ja tutkiskella mitä fasilitointi meille Mukamaslaisille ja meidän asiakkaillemme oikein tänä päivänä merkitsee.
Käytännön tasolla fasilitointi on työskentelyn ohjaamista asetetun tavoitteen suuntaan tai tavoitteeseen asti tilanteesta ja toimeksiannosta riippuen. Fasilitaattori varmistaa, että työpajan tuottama sisältö ja tulokset näyttävät osallistujilta; ei vain yhdeltä tai muutamalta kovaäänisimmältä osallistujalta, vaan kaikilta osallistujilta. Fasilitaattorin on itsensä tärkeää olla neutraali aihetta ja osallistujia kohtaan ja huolehtia, ettei vahingossakaan ohjaa työskentelyä itse toivomaansa suuntaan. Useassa organisaatiossa on jo talon sisäisiä fasilitaattoreita, mutta ajoittain tulee tilanteita, joissa ulkopuolisen fasilitaattorin käyttö on suositeltavaa. Näin saadaan myös talon sisäisen fasilitaattorin panos osaksi yhteiskehittämistä ja päätöksentekoa. Huomion arvoista on myös sisäisen fasilitaattorin läheinen suhde organisaatioon ja itse asiaan, jolloin omat mielipiteet ja tunteet voivat vaikuttaa, tiedostamattakin, päivän suunnitteluun ja tulokseen. Yksi ulkopuolisen fasilitaattorin supervoimista on mahdollisuus tuoda esiin, kysyä ja kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä, jotka saattavat avata uusia näkemyksiä ja tervetulleesti haastaa olemassa olevia ajatusmalleja ja käytäntöjä.
Fasilitointi ei ole vain menetelmien ohjaamista
Fasilitointi ei ole vain menetelmien mekaanista ohjaamista, vaikka silläkin on paikkansa; kokouksia on ihan mukava piristää eri tavoilla tehdä päätöksiä ja keskustella asioista syvemmin, tasa-arvoisemmin. Fasilitoinnin voima on kuitenkin paljon tätä suurempi. Prosessien fasilitoinnissa innovointi-, strategia- tai kulttuurin kehittämisprosessi suunnitellaan osallistavaksi alusta alkaen. Fasilitaattori tunnistaa prosessissa ne tilanteet, joissa osallistamista ja vuorovaikutusta kannattaa hyödyntää ja tilanteet, joissa se ei tuo lisäarvoa kokonaisuudelle. Prosessien fasilitoinnissa fasilitaattorilla on systeeminen näkemys tilanteesta ja hän saa mahdollisuuden tarjota osaamistaan kokonaisvaltaisesti prosessin edistämiseksi, suunnitella tavoitteeseen pääsyyn tarvittavat askeleet ja luoda kokonaisprosessia tukevan käsikirjoituksen.
Fasilitaattorille on tärkeää vähintäänkin avata projektin/hankkeen/tilanteen taustat ja tavoitteet ja ottaa hänet mukaan tilaisuuden tavoitteen asettamiseen. Tällöin osaava fasilitaattori pystyy kertomaan mitä varatussa ajassa on mahdollista ja prosessin kannalta tärkeää saavuttaa. Vasta tämän jälkeen suunnitellaan työpajasta viestiminen osallistujille; on turha odottaa kaikkia tyydyttävää lopputulosta, jos osallistujilla, tilaajalla ja fasilitaattorilla on eriävät odotukset tilaisuuden tavoitteista.
Fasilitointi on tapa toteuttaa osallistavaa ja oppivaa organisaatiokulttuuria
Mukamaksella fasilitointi nähdään osana isompaa kuvaa tai oikeammin arvojemme todeksi elämistä. Me koemme olevamme osa suurta muutosta, osa tulevaisuuden työelämää. Me teemme töitä oppimiskykyisemmän maailman puolesta, sillä ilman uuden oppimisen ja vanhasta pois oppimisen taitoja mikään ei muutu ja niin yritykset, organisaatiot kuin yksilötkään eivät selviä tulevaisuudessa. Fasilitoinnilla on tärkeä rooli tässä muutoksessa. Fasilitoinnilla, osallistavilla menetelmillä ja tekemisen tavoilla muokataan organisaatiokulttuureista yhdessäohjautuvia, vertaisoppivia ja muutoskykyisempiä yhteisöjä. Fasilitointi tukee osallistavia työtapoja, jotka vahvistavat yhteisöjen resilienssiä.
Monipuoliset, luovaa ajattelua ja dialogia tukevat menetelmät
2020 luvulla me Mukamaksella nostamme arvostavan, kunnioittavan ja tasa-arvoisen dialogiin jalustalle, jota tuomme erityisesti esiin valmennuksissamme ja koulutuksissamme (Kurkkaa tulevat koulutuksemme). Lisäksi uskomme luovuutta ja syvempää ymmärrystä tuoviin visuaaliseen fasilitointiin ja Lego® Serious Play®-menetelmään ei ole hiipunut – päinvastoin! Visuaalisen fasilitoinnin kiistattomana etuna on visuaalisen ajattelun yhdistäminen käsillä tekemiseen ja sen johtaminen syvempään muistijälkeen, ajatteluun ja oppimiseen. (Lue lisää visuaalisesta fasilitoinnista) Lisäksi visuaalinen fasilitointi tehostaa asioiden kiteytystä ja antaa yksilön luovuudelle rajattomasti tilaa.
Lego® Serious Play®-menetelmä on prosessi, joka on kehitetty syvemmän keskustelun välineeksi, epäselvyyksien minimoimiseksi ja turvallisen keskusteluympäristön varmistamiseksi. (Lue lisää Lego® Serious Play®-menetelmästä) Se tarjoaa hämmästyttävän nopean väylän asioiden ytimeen. LSP asettuu visuaalisen fasilitoinnin kanssa samaan kategoriaan tarjoamalla pikaväylän ajattelun ja luovuuden avaamiseen yhdistämällä käsillä tekemisen ja ajattelun. Aivotutkija Minna Huotilainen puhuu käsistä ajattelun välineenä ja on todennut: ”käsien käyttö on ymmärtämisen ytimessä; se on älykkyyden käyttöä”.
Molemmat menetelmät soveltuvat erityisesti strategiseen ja systeemiseen ajatteluun ja yhteiskehittämiseen. Missä ollaan nyt? Minne halutaan mennä ja miltä siellä näyttää? Miten sinne päästään? Mitkä ulkoiset ja sisäiset asiat matkaan vaikuttavat? Näillä menetelmillä saadaan prosessit kuvatuksi kokonaisvaltaisempaa tarkastelua varten ja erilaiset vaikutussuhteet näkyviksi.
Digitaalisuus on osa fasilitointiprosessia
Digitaalinen fasilitointi no tullut jatkuvasti vahvemmin mukaan Mukamaksen tekemiseen. Tämä näkyy meillä sekä Zoom- videoneuvottelujärjestelmän ja/tai Howspace oppimis- ja fasilitointialustan hyödyntämisessä käytännössä kaikissa fasilitointiprosesseissamme ja organisaatiokohtaisissa koulutuksissamme. Etenkin pidemmissä fasilitointi- ja koulutusprosesseissa HS mahdollistaa oppimisen, dialogin ja kehittämisen jo ennen live-tapaamisia, niiden välissä ja niiden jälkeen. Digitaalinen fasilitointi mahdollistaa prosessin todellisen jatkuvuuden. Etäfasilitointi taas vähentää osallistujien arvokkaan aikaresurssin kulutusta, kustannuksia ja ilmastopäästöjä.
Miltä näyttää fasilitointi 20-luvulla sinun organisaatiossasi?
Annan sinulle haasteen: 20-luvulla fasilitointi on osa normaalia organisaatioiden arkea, kukaan ei edes muista, että fasilitointi sanaa joskus käytettiin tästä täysin normaalista työskentelytavasta (pääsemme samalla tästä iänikuisesta “mikä olisi hyvä suomenkielinen sana fasilitoinnille” pohdinnasta) ja kukaan ei enää muista miltä tuntui niissä tylsissä “blaa blaa” kokouksissa. Onnistuttaisiinko tässä yhdessä?
Me autamme tämän haasteen suorittamisessa mielellämme. Pannaan tuulemaan! Kääritään hihat! Aloita tutustumalla Mukamaksen fasilitointikoulutuksiin ja visuaalisen fasilitoinnin koulutustarjontaan.
Liisa-Maija on fasilitaattori, valmentaja ja sertifioitu Lego® Serious Play®-menetelmän fasilitaattori, joka kirjoitti tämän blogitekstin käsin, siis mustekynällä paperille, yhdeltä istumalta.