Vai että aikaa oppimiselle. Tänään taas siirryn palaverista toiseen yhdellä napin painalluksella. Ihmiset vaihtuvat läppärin kymppitonni-näkymässä, surffaan eteenpäin. Naureskelen lempeästi työkavereiden kotihabitukselle. Aha, osa ei vieläkään halua laittaa videota päälle, kun on sitä ja tätä. Ai sullakin on tullut koronakiloja, pitäis kyllä tsempata itsensä lenkille, saisi auringonvaloakin hieman. Ei kai tässä tilanteessa mitään kehittää voi, entä jos nyt vaan selvitään tästä. Muistinko mä harjata hampaat? Entä tehdä palaverissa muistiinpanoja? Montako yötä jouluun?
Poikkeusolot toivat mukanaan monelle asiantuntija- ja tietotyötä tekevälle tullessaan leppoisan kotityöympäristön. Hajautetussa työssä on eittämättä hyvät puolensa ja monella myös hallinnan tunne on elämässä lisääntynyt – samaan aikaan kuitenkin suoritustahti on jopa entisestään kiihtynyt. Se on johtanut tilanteeseen, jossa palaveriputken lomassa ei ole aikaa palautua henkisesti tai fyysisesti. Tämä on iso asia yleisen hyvinvoinnin, mutta myös työssäoppimisen näkökulmasta.
Jatkuvan oppimisen ja kehittymisen kannalta olisi tärkeää voida päivän aikana pysähtyä, pohtia, vetää yhteen edellistä palaveria, jakaa kollegoille tietoa tai orientoitua seuraavaan tapaamiseen.
Mutta mistä ihmeestä enää löytyy aikaa oppimiseen? Kirjoituksen lopussa 7 voimallista vinkkiä siihen, miten tuot oppimisen hetkiä arkeesi. Aloitetaan kuitenkin parilla perusasialla.
Mitä on oppiminen?
Oppiminen on sitä, että jotain ajattelussa, mielenmalleissa ja sitä kautta toiminnassa muuttuu – ja toiminnan tai käyttäytymisen muutos on se näkyvä muutos muillekin. Oppiminen vaatii reflektiota ja käsitteellistämistä, ja työkontekstissa yhteisen ymmärryksen luomista. Oppiminen on enemmän AJATTELUA, kuin pelkkää tiedon omaksumista. Oppimisen vaikuttavuus on sitä, että tulokset paranevat jossain mitattavassa asiassa, ja sitä voidaan todentaa esim. liiketoiminnan mittareilla.
Mitä on oppimisen aika?
Oppimista tapahtuu väistämättä joka päivä, ketterästi työn teon lomassa. Jos halutaan oppimisesta kaikki irti, se on nostettava tietoiselle tasolle. Oppimiselle tarvitaan “kaistaa”, eli konkreettisesti aikaa, tilaa ajatuksille, reflektoinnin mahdollisuutta, yksin ja yhdessä. Oppimista täytyy muotoilla, yksilön, tiimin, yhteisön ja verkostojen tasoilla. Oppimaan ei välttämättä tarvitse lähteä erikseen koulun penkille, mutta siihen tarvitaan toisenlaisia investointeja. On pysähdyttävä, jotta voimme ajatella laadukkaasti – ja pysähtymiseen tarvitaan aikaa.
Miten saat aikaa oppimiselle? – 7 vinkkiä
- Priorisoi välillä oppimista
Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta milloin viimeksi sanoit ei? Kyseenalaistatko missä palavereissa sinun kuuluisi olla mukana, tai missä läsnäolosi tai palaverin pitäminen ylipäätään on välttämätöntä? Aseta välillä oppimiselle pyhitetty aika etusijalle. Aika ajattelulle on uusi luksus ja jokaiselle meistä myös välttämättömyys.
- Rakenna siirtymiä (ja hyödynnä niitä)
Poikkeusoloissa ei välttämättä ole työmatkaa hyödynnettävänä vaikkapa podcastien kuunteluun, kirjojen lukemiseen, keskusteluihin somen ammattilaisryhmissä tai puheluihin. Voisitko järjestää aamun ja iltapäivän “siirtymät” niin, että tekisit vaikka kävelylenkin (luurit korvilla tai välillä ihan ilman)?
- Rytmitä päiväsi optimoimaan oppimista
Tee kokeiluja päivärytmiisi. Voisitko herätä 30 minuuttia aiemmin ja käyttää päivän ensimmäiset hetket lukemiseen tai oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen? Tai lopetatko mieluummin työpäivän tällaiseen hetkeen? Oletko muistanut tiimisi kanssa sopia, että palaverit pidetään 45-50 minuutin mittaisina, jotta hengähdykselle – ja oppimiselle – jää hetki aikaa?
- Vahvista oppimisen mindsetiä
Oppiminen vaatii myös työtäpelkäämätöntä asennetta ja oppimismyönteisiä mielenmalleja. Voitko kuvitella päähäsi silmälasit, joiden avulla näet haasteet mahdollisuuksina oppia? Tässä auttaa myös, jos olet tehnyt oppimissopimuksen tai -suunnitelman itsellesi – se ohjaa ajattelua joka päivä. Näin löydät aikaa oppimiselle kuin itsestään.
- Tee oppimisretroista rutiini
Aikaa on varattava myös yhteiselle ajattelulle eli dialogille tiimisi ja työyhteisösi kanssa. Varmista, että teillä on kalenterissa riittävästi erilaisia oppimisretroja eli reflektion paikkoja. Haluattehan, että oppien juurtuminen käytännön tasolle ja leviäminen saadaan tiimin ja organisaation hyödyksi?
- Valjasta yhteisöllisyys tukemaan oppimista
Hakeudu aktiivisesti itseäsi “viisaampien” seuraan. Tee itsellesi oppimisen verkostokartta; kenen kanssa ja missä verkostoissa haluaisit altistua oppimiselle? Voisitko esimerkiksi alkaa itse vetämään lukupiiriä tai jonkin teeman osaajayhteisöä? Verkkotapaamiset ovat madaltaneet kynnystä tälläisiin kohtaamisiin entisestään.
- Kohdenna energiaa tietoisesti oppimiseen
Oppiminen on kovaa duunia. Oivalluksia harvoin tulee rättiväsyneenä, vaan silloin ajattelumme alkaa kapeutua, kyynisyys valtaa sijaa ja alamme “uomakipittää” vanhoja uria (Esa Saarisen sanoin). Oppimisen taidot kasvavat harjoittelun ja tietoisen pyrkimisen kautta. Ytimessä ovat uteliaisuus, kysyminen, läsnäoleminen, ja havainnointi. Ethän lankea “kaiken tietäjän” ja “asiantuntijan” identiteetin pauloihin vaan sopivan nöyrästi muistat olevasi ikuinen oppija? Oletko muistanut vaalia avointa “aloittelijan mieltä”?
Aika on harha. Loppujen lopuksi omaa kalenteria ei kukaan muu voi johtaa kuin me itse. Varmista, että siellä on riittävästi aikoja oppimiselle. Kannattaa kysyä itseltään myös, löytyykö elämästäni ylipäätään aikaa tärkeinä pitämilleni asioille?
PS. Kiitos inspiraatiosta myös Jussi Galla, jonka vetämässä #topaasialive -keskustelussa olin mukana lokakuussa 2020.