Mukamas somessa
Uusimmat blogijutut
 

Oppimisen fasilitointi on jatkuvan oppimisen mahdollistamista

Oppimisen fasilitointi on jatkuvan oppimisen mahdollistamista

Oppiminen tapahtuu ihmisten välillä

 

Jatkuva ketterä oppiminen yrityksissä ja organisaatioissa vaatii yhdessä hyvin toimivan ja yhdessä ohjautuvan henkilöstön. Tähän päästäkseen tulee yrityksen johdon omaksua osallistava johtamiskulttuuri ja luotava oppimiselle otollinen ilmapiiri. 

Olemme kirjoittaneet paljon siitä miten työpaikoilla oppimisen paikat pitää muotoilla oppijalähtöisesti.  Kaiken keskiössä on oppiva ihminen – yhteisön ja rakenteiden täytyy tukea sitä. Perinteiseen organisaation koulutusjärjestelmään perustuvan henkilöstön kehittämismallin muuttaminen itseohjautuvaksi ja ketteräksi ei tapahdu käskystä; ei, vaikka jokainen organisaation jäsen tiedostaisi sen tarpeellisuuden organisaation menestyksen kannalta. Kulttuuri ja toimintatavat muuttuvat vähitellen ja arjen tekemisen kautta. Mutta miten muutosta johdetaan ja mitä välineitä ja työkaluja siihen tarvitaan? 

Tarvitaan aktiivista oppimisen fasilitointia. Fasilitointi on menetelmällinen toimintapa ja työkalupakki, mutta se on paljon muutakin. Yksinkertaisimmillaan fasilitointi on ryhmätilanteiden ohjaamista asetettua tavoitetta kohti. Erilaisten menetelmien avulla voidaan avata tai kiteyttää ajattelua tai valjastaa kaaos keskustelujen ja ajattelun käyttövoimaksi. Fasilitoinnin keskiössä on erilaisten ihmisten huomioonottaminen eli tasapuolinen osallistaminen, turvallisen, avoimen tilan luominen kohtaamisiin ja tehokas ajankäyttö.  

 

Oppimisen fasilitointia eri tasoilla

 

Oppimisen fasilitoinnilla tarkoitetaan niin oppimistilanteiden fasilitointia, kuin oppimiskulttuurin fasilitointia pitkällä tähtäimellä. Kulttuurin tasolla oppimisen fasilitointi muodostuu useista pienemmistä prosesseista, jotka suunnitellaan tukemaan yhdessäohjautuvuutta ja osallistavaa johtamista organisaatiossa. Tämä tarkoittaa uusien toimintatapojen omaksumista ja soveltamista esimerkiksi koulutusten muotoiluun, palaverikäytäntöihin, projektityöhön ja muihin arjen kohtaamisiin. Oppimisen fasilitaattori tukee myös oppimisyhteisöjen kehittämistä. Tällaiset oppijaverkostot tarjoavat alustan yhdessä ohjautuvalle oppimiselle yhteisön sisällä, mutta myös yli organisaatiorajojen esimerkiksi vertaisten ja asiakkaiden kanssa.

Yksittäiset oppimistilanteet tarvitsevat myös fasilitointia. Fasilitaattori suunnittelee ne palvelemaan sen hetkistä oppimistavoitetta. Oppimista tapahtuu parhaiten, kun prosessi rakentuu avaavasta, virittävästä vaiheesta, kohtaamisista ja kokeiluista sekä kiteyttävästä ja suuntaa-antavasta vaiheesta. Tästä oppimismatka avautuu taas uuteen oppimistavoitteeseen.

 

Oppimismuotoilijan työkirjan voit tilata itsellesi täältä: https://holvi.com/shop/mukamas/

 

Oppimisen mahdollistavan ilmapiirin fasilitoiminen

 

Oppimisen fasilitaattorin taitoihin kuuluu oleellisena osana oppimista tukevan tilan ja ilmapiirin luominen kasvokkain kohtaamisissa ja verkkoympäristössä. Teknisten näkökulmien huomioon ottaminen ja oppimiseen tarvittavien materiaalien valmistelun lisäksi fasilitaattori pitää huolen siitä, että osallistujat kokevat ilmapiirin turvalliseksi kokeiluille, epäonnistumisille, avoimelle reflektoinnille, kriittiselle ajattelulle ja kysymysten esittämiselle. 

Fasilitaattori ottaa prosessin suunnittelussa huomioon erilaiset oppijapersoonat ja varmistaa, että oppimisprosessiin on mahdollista osallistua eri tavoin. Esimerkiksi ryhmäkeskustelut, visuaaliset mallit/mallinnokset, synkroninen ja asynkroninen työskentely, itsenäisen työskentelyn ja käytännön harjoitusten tasapaino ovat esimerkkejä eri oppijapersoonat huomioon ottavasta rakenteesta. 

Oppimishetkissä fasilitaattori luo työskentelylle raamit ja tekee työskentelyn periaatteet näkyväksi. Hän toimii näiden periaatteiden vaalijana ja varmistaa niiden toteutumisen työskentelyn aikana. Oppimisen fasilitaattorin tehtävä on muotoilla ja ohjata oppimistilaisuuksia ja esittää kysymyksiä, jotka antavat tilaa ja mahdollisuuden oivalluksille ja yhdessä oppimiselle ja näin yhteisen tiedon luomiselle. 

 

 

 

Dialogin merkitys oppimisen fasilitoinnissa

 

Dialogi on kuuntelemista, kunnioittamista, tilan antamista, suoraan ja sydämestä puhumista ja ennen kaikkea yhdessä ajattelua. Väitän, että jokaiseen fasilitoimaani työpajaan, oli sen aihe mikä tahansa, liittyy jollakin tapaa oppiminen. Pelkästään ihmisten kohtaamisen ja dialogin mahdollistaminen antaa osallistujille monipuolisempia näkemyksiä tilanteesta eri taustoista tulevien ihmisten näkökulmista ja näin paremman näkemyksen kokonaisuudesta ja siihen vaikuttavista asioista. Jokaisesta dialogihetkestä opimme jotakin, kun hetkessä ollaan tiedostaen läsnä. 

Oppimisen fasilitoinnin näkökulmasta dialogilla on merkittävä rooli yksilöiden ja tiimien oppimisessa. Dialogi mahdollistaa reflektoinnin ja oppien ja kokemusten jakamisen muille yhteisön jäsenille ja yhteisen tiedon kehittymisen. 

 

Oppimisen fasilitointia tarvitaan siis sekä yksittäisten oppimishetkien tehostajana että oppimismyönteisen ja -tietoisen kulttuurin rakentamisen työkaluna. Fasilitointitaidot ovat tärkeitä mm. esihenkilöille ja projektivastaaville, mutta fasilitoinnin perusteista on hyötyä ihan koko henkilöstölle. Fasilitointitaidot ovat tämän päivän olennaisia työelämän taitoja.

Jos fasilitointitaidot ketterän oppimiskulttuurin edistäjänä kiinnostavat niin kurkkaa tulevat koulutuksemme tai ota meihin yhteyttä info@mukamas.fi