Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan kokemusta siitä, että yhteisössä, vaikkapa työporukassa on turvallista olla oma itsensä ja ottaa riskejä vailla pelkoa negatiivisista seurauksista, esimerkiksi joutumista häpeän tunteeseen. Turvallisen työyhteisön jäsenet tuntevat olevansa tervetulleita ja arvostettuja juuri sellaisena kuin ovat. Jokainen kokee tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Psykologisen turvallisuuden myötä syntyy hedelmällinen maaperä oppimiselle ja uuden kehittämiselle.
Psykologinen turvallisuus on noussut vahvasti esiin viime vuosina johtamiseen ja oppimiseen liittyvissä keskusteluissa. Kyseessä ei ole mikään uusi käsite, sillä aihetta on tutkittu organisaatiokontekstissa jo vuosikymmeniä. Erityiseksi kiinnostuksen kohteeksi se nousi 2010-luvulla Googlen tekemän tutkimuksen myötä, jossa havaittiin psykologisen turvallisuuden olevan yksi merkittävä tekijä menestyvien tiimien taustalla.
Psykologisesti turvallinen työyhteisö kannustaa oppimaan
Oppiminen vaatii yksilöltä aina jonkinlaista riskinottoa ja epävarmuuden sietämistä.
Uusien asioiden kokeileminen ja omaksuminen voi olla stressaavaa ja herättää monenlaisia tunteita. Nykypäivänä oppiminen tapahtuu yhä enemmän tiimeissä ja verkostoissa, tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tehokas yhdessä oppiminen vaatii kollektiivista ongelmanratkaisua ja saumatonta yhteispeliä. Yksilö joutuu siis laittamaan itsensä likoon monella tapaa ja kohtaamaan oman epätäydellisyytensä monessa yhteydessä.
Todelliset oppimistulokset niin tiimi kuin yksilötasolla saavutetaan psykologisesti turvallisessa tilassa. Työyhteisö, jonka jäsenet hyväksytään keskeneräisinä ja jatkuvasti kehittyvinä oppijoina, vahvistaa positiivista oppimisen kierrettä. Turvalliseksi koetussa yhteisössä jäsenet kykenevät käymään keskenään avointa dialogia, jakamaan osaamistaan, haastamaan ja ottamaan esiin myös vaikeita kysymyksiä. Jokainen uskaltaa tarvittaessa tuoda esiin myös oman osaamattomuutensa ja pyytää apua vaikeassa tilanteessa. Tällaisessa yhteisössä on turvallista astua epämukavauusaluelle ja tarttua sellaisiin haasteisiin, jotka muuten saattaisivat tuntua liian pelottavilta. Turvalliseksi koettu yhteisö kannattelee ja kannustaa yksilöä ylittämään itsensä.
Näin vaalit pyskologista turvallisuutta omassa työyhteisössäsi
Psykologinen turvallisuus on asia, jota pitää aktiivisesti rakentaa ja vaalia. Se vaatii tekoja ja esimerkillä johtamista. Tässä kolme vinkkiä, joilla voit edistää turvallista ilmapiiriä omassa työyhteisössä tai tiimissäsi:
1. Luo postiivista vuorovaikutuskulttuuria
Rakentakaa yhdessä postiviista, avointa vuorovaikutuskulttuuria, jossa kaikki yhteisön jäsenet tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Toimiva vuorovaikutus vahvistaa keskinäistä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. On tärkeää että ihmiset kohdataan ihmisinä. Tunteet ovat osa ihmisyyttä ja niiden ilmaiseminen on osa avointa ja rehellistä toimintakulttuuria, mutta esimerkiksi hyökkäävä tai henkilökohtaisuuksiin menevä käytös ei ole sallittua.
Vuorovaikutuksen pelisääntöjä on hyvä lähteä rakentamaan vaikkapa hyvän dialogin perusperiaatteiden pohjalta: Kunnioitetaan ja arvostetaan kaikkia keskustelukumppaneita sekä erilaisia näkemyksiä ja eriäviä mielipiteitä. Kuunnellaan aidosti avoimin mielin, mitä toinen pyrkii ilmaisemaan sen sijaan että keskitytään mietitään vasta-argumenttia tai rummuttamaan omia mielipiteitä. Annetaan tilaa tärkeille kysymyksille ja yhteisen ajattelun kehkeytymiselle. Puhutaan suoraan ja kannustetaan kaikkia ilmaisemaan itseään rehellisesti ja avoimesti.
2. Rohkaise kaikkia osallistumaan kehittämiseen
Psykologisesti turvallisessa, oppivassa työyhteisössä jokaisen jäsenen panos on merkityksellinen. Kaikki voimavarat ja osaaminen tulee saada hyötykäyttöön. Rohkaise kaikkia tuomaan esiin ideoita ja kehittämisehdotuksia, ja varmista, että ne kuullaan ja otetaan vastaan arvostaen.
3. Näe virheet oppimisen paikkana
Oppimiseen ja kehittämiseen liittyy usein uhka epäonnistumisesta. Tämä voi pahimmillaa lamaannuttaa ja tukahduttaa oppimisen ja kokeilunhalun, varsinkin jos epäonnistumisten seurauksena joutuu rangaistuksi tai häpäistyksi jollain tavalla. On tärkeää että mokat voidaan käsitellä yhdessä neutraalisti, hyvässä hengessä. Parhaimmillaan epäonnistumiset ovat erinomaisia yhdessä oppimisen mahdollisuuksia, joiden tietoinen reflektoiminen vie koko tiimiä tai yhteisöä kehityksessä eteenpäin.
Lue myös Liisa-Mijan vinkit psykologisesti turvallisen tilan luomiseeen verkkotapaamisissa:
Maija Kotamäki on visuaalinen fasilitaattori ja visuaalisen ajattelun asiantuntija. Hänen erikoisalaansa on ajatustyön ja oppimisen tukeminen piirustelun ja visuaalisten menetelmien avulla. Lähellä sydäntä on erityisesti systeemien tutkiminen, prosessien mallintaminen ja selkeyden tuominen monimutkaiseen maailmaan yhdessä asiakkaiden kanssa piirustellen. Loogisen ajattelun vastapainona mukana on aina aimo annos luovaa ajttelua, huumoria ja kirkkaita värejä!
Maija on auttanut asiakkaitaan tekemään prosesseja näkyväksi sekä luomaan ymärrystä ja merkitystä strategia- ja kehitystyöhön vuodesta 2012 lähtien. Vuosien varrella hän on myös kouluttanut satoja eri alojen ammattilaisia hyödyntämään piirustelua ja visuaalista ajattelua omassa työssään.