Kirjoitan tätä valmistautuessani tulevaan Nordic Business Forumiin, jossa kattoteemana on tänä vuonna Be : Change. Teema vie ajatukset Mahatma Gandhin kuuluisaan ja myös itselleni hyvin merkitykselliseen lauseeseen “Ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä”. Muutos ja sen johtaminen ovat aina läsnä, kun teemme työtämme oppimismuotoilun parissa asiakkaidemme kanssa. Siksi inspiroiduimme tapahtuman teemasta, joskin muutosjohtamisen sijaan puhumme mieluummin jatkuvan oppimisen johtamisesta ja halusta ja kyvystä oppia. Tässä blogissa paljastan 3 hyvää syytä oppimiskyvykkyyden rakentamiseen.
1. Oppimiskyvykkyys parantaa organisaation kykyä vastata muutokseen
“Whatever the future may bring, the organisation must be prepared for it.” – Risto Siilasmaa, hallituksen puheenjohtaja, Nokia Oyj
Viime aikojen globaalit kriisit ovat pakottaneet meidät muuttumaan nopeasti ja monta kertaa lyhyessä ajassa. Kaikkia muutoksia ei ole voinut ennakoida parhaissakaan tulevaisuustietoisissa organisaatioissa, mutta monet muutosajurit ovat olleet havaittavissa jo jonkin aikaa. Ne organisaatiot, tiimit ja yksilöt, jotka ovat osanneet vahvistaa omia kyvykkyyksiään toimia muutoksessa, ovat menestyneet muita paremmin. Esimerkiksi ne organisaatiot ja työyhteisöt, jotka ovat etunenässä tietoisesti vahvistaneet osaamista, taitoja ja työkaluja toimia hajautetuissa, yhteisohjautuvammissa organisaatioissa, selvisivät, jopa kukoistivat pandemian keskellä – ja valtasivat markkinoita.
Kirjassaan “Paranoidi optimisti” (2018) Siilasmaa painottaa johtamisen olevan jatkuvaa valmistautumista tulevaisuuteen. Tunnetun tulevaisuuden lisäksi on myös valtavasti asioita, joita emme vielä tiedä. Tähän tuntemattomaan tulevaisuuteen voi valmistautua vain oppimiskykyä vahvistamalla, niin yksilöiden kuin koko organisaationkin tasolla.
Muutoskyvystä puhutaan myös resilienssinä. Resilienssin yhtenä määritelmänä pidetään sitä, kuinka systeemi vastustaa uhkia ja kuinka nopeasti se palautuu häiriön jälkeen (Edvard, Barker 2020). Nämä voivat muodostua asiakkaiden muuttuvista toiveista, äkillisistä järjestelmien toimintahäiriöistä tai vaikka avainpelaajan lähdöstä tiimistä. Resilienssi ja oppimiskyky edistävät samaa asiaa – mahdollisuutta pitää yllä hyvää toimintakykyä muutostilanteissa. Tämä on luonnollisesti jokaisen johtajan tavoitteena.
2. Oppimiskyvykkyys tarkoittaa halua ja kykyä oppia muutoksessa
Siteeraan usein Elisa Oyj:n toimitusjohtajaa Veli-Matti Mattilan lausetta: ”Ainut pysyvä kilpailuetu, joka meillä voi mielestämme olla, on halu ja kyky oppia. Kun sitä on, kaikki muu kyllä järjestyy.” Mielestäni lause kiteyttää hienosti oppimiskyvykkyyden merkityksen. Lisäisin siihen kuitenkin vielä rohkeuden oppia, sillä myös sitä tarvitaan vaikeissa tilanteissa ja kun halutaan tehdä jotain eri tavoin kuin muut.
Viimeaikaiset kriisit ovat tehneet näkyväksi myös sen, että meillä ihmisillä on halutessamme tai viimeistään pakon edessä kyky omaksua uusia toimintatapoja ja ajattelumalleja hyvinkin nopeasti. Olemme osoittaneet mieletöntä oppimiskykyä ja tämä on tehnyt näkyväksi jatkuvan oppimisen suuren potentiaalin. Oppiva mindset (“growth mindset”, Dweck 2006) tarkoittaa oppimismyönteistä asennetta, jota voidaan vahvistaa hyvällä oppimisen johtamisella ja vahvalla oppimiskulttuurilla. Tähän kuuluu myös ajatus siitä, että oppiminen on työtä ja ponnistelua, jonka seurauksena syntyy osaamista ja kehittymistä. Ponnistelusta täytyy aika ajoin pystyä myös palautumaan, mikä terveessä oppimiskulttuurissa on huomioitu.
Oppimiskyvyssä pelkkä asenne ei kuitenkaan riitä. Hyvä itsetuntemus auttaa johtamaan omaa oppimistaan, eli esimerkiksi muotoilemaan merkityksellisiä oppimistavoitteita ja valitsemaan itselle sopivimmat oppimismenetelmät. Organisaatiotason oppimiskyvykkyydessä on huomioitava lisäksi esimerkiksi osaamisen jakamisen rakenteet, panostukset koulutukseen ja kehittämiseen sekä hyvään johtajuuteen. Tämä kaikki rakentaa positiivista oppimiskulttuuria.
Oppimiskyvykkyys tarkoittaa oppimisen lisäksi myös poisoppimista. Se tarkoittaa yksilötasolla ajattelun joustavuutta, avoimuutta uusille ideoille ja valmiutta muuttaa näkemyksiään ja toimintatapojaan tarpeen mukaan. Tärkeää on myös kriittinen, mutta rakentava ajattelu sekä riskinottokyky.
3. Muutosta ei voi kontrolloida, mutta oppimiskyvykkyys antaa rauhan
Lukiessani Nordic Business Report -lehden artikkeja huomasin monissa kohdin ajatuksen siitä, että Siilasmaan ja muiden konkareiden ohjeilla voit kontrolloida muutosta. Haastan tätä näkemystä, sillä mielestäni muutosta ei voi hallita. Ehkä tämä onkin enemmän tarkoitettu rauhoittavaksi ajatukseksi epävarmuuden keskellä eläville johtajille…
Kontrollointihalun sijaan muutoksen voi kuitenkin kohdata valmistautuneena, viisaasti ja valistuneesti. Fiksut yritykset tekevät ennakointia, laativat tulevaisuudesta useita skenaarioita, ja rakentavat tarinansa pohjaten vahvaan, vetovoimaiseen visioon. Yksi tärkeimmistä keinoista epävarmuudessa elämiseen ovat kokeilut ja niistä oppiminen. Tähän uskon ja siihen, että jatkuvan oppimisen avulla voimme oppia surffaamaan muutoksen aalloilla ja oppia nauttimaan siitä.
“Breath. Relax. Nothing is under control.”
Oppimiskyvykkyys osana strategiaa
Lopuksi haastan sinua. Tarkastele organisaatiosi strategiaa, ja pohdi suurennuslasin kera: löytyykö oppimiskyky yrityksesi strategisten ydinkyvykkyyksien listalta? Jos ei, niin kannattaa herätä asiaan nyt. Strategisten kyvykkyyksien kirkastaminen on olennaisen tärkeä prosessi, sillä se määrittelee vahvasti oppivan kulttuurin ja oppimisen johtamisen jatkokehittämistä ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen toimenpiteitä käytännön tasolla. Autamme mielellämme sinua tässä työssä.
PS. Seuraavassa, avoimessa ja vuorovaikutteisessa verkkokohtaamisessamme pe 6.10. klo 8.30-10.30 on vuorossa NBF-retro, jossa tuomme tapahtuman opit tiivistettynä meille kaikille: Muutoksessa kukoistaminen edellyttää oppimista! Olethan jo ilmoittautunut mukaan? Lue lisää ja ilmoittaudu täällä!
Vilma on työelämän oppimisaktivisti ja oppimismuotoilun pioneeri sekä Mukamas Learning Design Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Vilman missiona on rakentaa maailmaan lisää oppivia työyhteisöjä, missä ihminen ja liiketoiminta voivat kukoistaa. Jatkuva oppiminen on kriittinen kilpailukykytekijä, mutta myös iloa ja hyvinvointia tuottava asia – sen on oltava johtamisen ja strategian ytimessä. Työssään valmentajana ja fasilitaattorina Vilma herättelee ihmisissä ja organisaatioissa halua ja kykyä oppia arjessa.
Twitter, IG: @vilmamutka
linkedin.com/in/vilmamutka