Elämme jatkuvassa muutoksen ja informaatiotulvan pyörteissä, ja toisinaan jatkuvan kehittymisen vaade tuntuu uuvuttavalta. Mikäli toimit työssäsi roolissa, jossa vastuullesi kuuluu henkilöstön oppimisen ja osaamisen kehittäminen – miten luoda vaikuttavuutta näissä olosuhteissa?
Tässä blogissa tarkastelemme, miten luodaan vaikuttava oppimisprosessi. Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, jotta oppiminen sujuu vaivattomasti ja vaikuttavasti?
1. Vaikuttava oppimisprosessi etenee vaiheittain
Vaikuttava oppimisprosessi ei ole yhtä kuin oppimissisältö, eikä se ole yhtä kuin sarja koulutuspäiviä. Mitä vaikuttava oppimisprosessi siis tarkoittaa?
Oppimisprosessia ohjaa aina tavoite. Jotta voimme päästä asettamiimme oppimistavoitteisiin, on huomioitava oppijoiden lähtötaso ja esitiedot. Oppija kiinnittää huomionsa oppimissisältöön vain, jos tunnistaa sen relevantiksi itselleen – sisältö tuntuu tutulta (tunnistan ongelman!) ja tärkeältä (tämä liittyy juuri minun projektiini / työhöni / kehityskohteisiini!). Oppija peilaa uutta tietoa jatkuvasti vasten aiempaa mielen tietorakennetta, ja arvioi tiedon relevanssia.
Oppimisprosessi on jatkumo, joka etenee ajallisesti ja askeleittain:
- Oppimisprosessi alkaa virittäytymisestä (avaava vaihe), jonka aikana oppijaa motivoidaan ja innostetaan, ja autetaan tunnistamaan oppimissisällön relevanssi. Virittäytymisen aikana pyritään myös aktiivisesti luomaan yhteenkuuluvuutta ja vahvistamaan omaa roolia oppimisyhteisön aktiivisena jäsenenä.
- Virittäytymisen jälkeen seuraa työskentelyvaihe (this is where the magic happens!) Huom! oppimisprosessi ei koskaan ala suoraan tästä! Työskentelyvaiheen aikana opittua työstetään aktiivisesti, yksin ja yhdessä, ja muokataan omiin tarpeisiin sopivaksi.
- Kolmannessa vaiheessa siirrytään oman tiedon validointiin, arvioimiseen ja osaamisen näkyväksi tekemiseen (sulkeva vaihe). Tämä kolmivaiheinen prosessi voi esiintyä oppimisprosessin aikana lukemattomia kertoja, riippuen prosessin valitusta laajuudesta.
Pohdi: millaisia vaiheita oppimismatkaan liittyy? Millaisia vaiheita, millaisia haasteita ja esteitä oppija kohtaa matkallaan? Miten meillä virittäydytään? Mitä liittyy työstövaiheeseen? Miten validoidaan tietoa? Miten tehdään näkyväksi? Miten arvioidaan?
2. Vaikuttava oppimisprosessi minimoi kognitiivista kuormitusta
Aivot pitävät johdonmukaisuudesta, sillä se on aivoille helppoa. Kognitiivisella kuormituksella viitataan siihen, kuinka paljon hälyä oppimissisällöt aiheuttavat. Selkeät ohjeet (jotka eivät jätä tulkinnan varaa!), visuaalisesti pelkistetty ulkoasu, numeroinnit, looginen eteneminen, ennustettavuus toistuvan rytmityksen ansiosta – tässä muutamia keinoja kognitiivisen kuormituksen minimoimiseen.
Kognitiivisen kuormituksen minimoimiseksi oppimisprosessia tulee kannatella myös ennen ja jälkeen, ei vain ”sen aikana”. On kohdistettava huomiota mm. erilaisiin tukielementteihin ja mikä tärkeintä; viestintään. Viestintää suunnitellessa on hyvä huomioida kohdeyleisön tarpeet ja mieltymykset; millainen rytmi, millaiset sanavalinnat ja millainen äänensävy vetoaa juuri tähän oppijaryhmään? Tärkeintä on tehdä prosessista oppijalle mahdollisimman huoletonta – don´t make people guess what happens next!
Pohdi: Miten ohjeistetaan? Millainen äänensävy? Millainen rytmi? Millaiset sanavalinnat? Millaiset ohjeet? Millainen sisällöllinen ulkoasu? Miten luodaan ennustettavuutta?
3. Vaikuttava oppimisprosessi on yhteisöllinen
Yhteisössä on voimaa! Yksinäisyys on suurin syy sille, miksi digitaaliset oppimissisällöt jätetään kesken – esimerkiksi MOOC-oppimisympäristöissä vain 5–10% osallistujista sitoutuu oppimissisältöihin prosessin loppuun asti. Yksinäisyys on iso ongelma!
Kun ajattelet uutta tietoa hologrammi-metaforan kautta, huomaat pian, että yksin on nähtävillä vain hologrammin yksi sivu. Kun tarkastelemme uutta tietoa yhdessä, koko kuva heijastuu eteemme kaikkine sävyineen. Tarvitsemme toisiamme peileiksi; tunnistaaksemme merkityksiä, sekä validoidaksemme ja arvioidaksemme tietoa. Autoritäärinen tiedon kaataminen oppijoille on niin last season. 2020-luvulla opitaan ensisijaisesti yhdessä.
Pohdi: miten hyödynnät oppimisprosessissa yhteisön voimaa? Vertaisoppimista? Vertaisarviointia? Yhteisöllisiä keskusteluja (yhtäaikaisesti toisiaan tavaten tai asynkronisesti verkossa työskennellen)?
4. Vaikuttava oppimisprosessi ottaa tunteet huomioon
Tunteet ei kuulu työpaikalle! – sanoo 2020-luvulla enää ei kukaan!
Tunteet ovat olennainen osa oppimisprosesseja, sillätunteita ei voida ihmisestä työpäivän tai oppimishetken ajaksi erottaa. Positiiviset tunteet laajentaavat näkökulmaamme ja negatiiviset kaventavat sitä (lue lisää tunteiden vaikutuksesta oppimiseen täällä!). Näin ollen se, mitä oppija tuntee ja kokee, vaikuttaa itseasiassa yllättävän paljon siihen, mihin oppija kiinnittää huomionsa ja mitä hän oppii.
Positiivista oppimisfiilistä kannattaa lähteä rakentamaan jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistä kohtaamista. Positiiviset tunteet laajentavat huomiokykyämme, herättävät mielenkiintomme, saavat meidät rentoutumaan ja avaamaan itsemme maailmalle – viemään kohti uutta, jolloin myös oppiminen helpottuu. Lähde luomaan hyvää oppimisfiilistä jo osallistumiskutsun avulla!
Pohdi: Miten kutsutaan? Millaisia tunteita toivot oppijan kokevan oppimismatkansa aikana? Innostusta, paloa, epätoivoa, tuskastumista? Miten autat oppijaa säätelemään näitä tunteita?
5. Vaikuttava oppimisprosessi kehittyy jatkuvasti
Oppimisprosessin päätteeksi on aina arvioitava oppimisprosessin laatua ja vaikuttavuutta. On tärkeää huomata, että vahvasta kokemuksesta ja näkemyksestämme huolimatta, on arviointiin aina osallistettava oppimisprosessiin osallistunut oppijajoukko. Palauteen keräämisen jälkeen palautteet arvioidaan ja tehdään oppismisprosessiin tarvittavat korjaukset, jotta oppimisprosessi säilyttää relevanssin myös seuraavalla ”kierroksella”.
Pohdi: Mitä oppimisprosessiin tarvitaan lisää? Mitä vähemmän? Mitä pitää poistaa kokonaan, mikä ei enää palvele? Mitä uutta – mitä vielä puuttuu?
Camilla Havanka on elinikäisen oppimisen asiantuntija ja sertifioitu Business Coach, kumppaniyrityksestämme Muutosvalmius.
Tule kuulemaan aiheesta lisää Mukamaksen seuraavaan webinaariin: Oppimismuotoilun opit 2.0 – mikä meni pieleen? 21.2.2023 klo 09.00 alkaen. Webinaarissa aiheen äärelle sinut johdattelevat Camilla sekä Mukamaksen Johanna Riippi. Ilmoittaudu mukaan täällä!