Hyvä Henrik Dettmann, tuskailit kolumnissasi (HS 12.3.2021) kuinka etäyhteistyö on hankalaa ja kaikin puolin epämiellyttävää. Tiimityöstä on tullut ahdistavaa, epädemokraattista ja uuvuttavaa sen siirryttyä Teamsiin.
Me Mukamas-tiimissä emme voineet olla ottamatta kantaa tähän, sillä mielestämme sinulla on kolumnissasi varmaankin hyvä tarkoitus, mutta väärät perustelut.
Kolumnisi lausahdukset kuten “etäkokousohjelmat lisäävät käskyttämistä ja sanelua” tai “etätyö heikentää työpaikkademokratiaa” eivät mielestämme pidä paikkaansa. Ehkä nämä tokaisut ovatkin tarkoitushakuisia ja tuottavat klikkauksia, jakoja, huomiota – ja tälläisiä vastineita.
Ensimmäisenä kolumnia lukiessamme mieleemme tuli sääli, siitä, että todella, joissakin organisaatioissa arki todella on tällaista. Tätä seurasi ajatus, että mikähän antiikkinen versio Teamsistä sinulla on käytössäsi ja olisikohan sitä syytä päivittää? Vika kuitenkin saattaa löytyä jostain muualta kuin ohjelmistoista tai teknologiasta. Me Mukamaksella emme näe vuonna 2021 syytä syyttää teknologiaa huonosta ilmapiiristä tai vuorovaikutuksen puutteesta, sillä niissä on tapahtunut valtavia loikkauksia viime vuoden aikana kysynnän vauhdittamana. Ihmisten eli ohjelmistojen käyttäjien osaamisen ja asenteen kehittäminen on hitaampaa.
Poikkeusajan digiloikka on pakottanut meidät kaikki ottamaan valtavan oppimisloikan, joka on ollut ajoittain raskasta ja aiheuttanut epävarmuutta, turhautumista ja turvattomuuden tunnetta. Kuitenkin ne organisaatiot ja yksilöt, jotka ottivat muutoksen ja uuden tilanteen positiivisella uteliaisuudella vastaan ovat oppimismatkallaan löytäneet monia hyviä puolia etätyöstä ja -kokoustamisesta ja sen myötä tutkiskelleet objektiivisesti ja kriittisestikin vanhoja tapoja.
Hyvä vuorovaikutus ja demokraattinen päätöksenteko on täysin mahdollista diginä. Joskus jopa paremmin kuin kasvokkain. Olemme kokeneet ja fasilitoineet monta antoisaa digipalaveria ja -työpajaa, jotka ovat onnistuneet paremmin kuin moni kasvokkainen kohtaaminen sekä teholtaan, että lämpimän ilmapiirinsä johdosta.
Toki digidialogin ja vuorovaikutuksen onnistuminen vaatii asiaan perehtymistä. Mistä palasista vuorovaikutus kasvokkain koostuu? Miten saamme saman aikaan verkon välityksellä? Kuinka voimme kehittyä dialogin käymisessä tiiminä ja yksilöinä, mitä sääntöjä me voimme sopia yhteisesti, jotta se on diginäkin miellyttävää ja tasa-arvoista?
Digikohtaamisten fasilitointia tai vetämistä on mahdollista oppia. Digitaalisen ja etätyöskentelyn uhat ja mahdollisuudet löytyvät näppäimistön ja tuolin välistä. Vuorovaikutus ja ilmapiiri lähtee ihmisistä!
Kirjoitimme Mukamaksen huoneentaulun, jotta jokaisella olisi vihdoin mahdollisuus nauttia miellyttävistä verkkokohtaamisista
- Viesti kohtaamisen merkitys ja tavoite jo etukäteen.
- Luokaa yhteiset säännöt kohtaamiselle.
- Kutsu vain oikeat ihmiset paikalle.
- Varmista oma ja osallistujien virittäytyminen. Pieni small talk hetki ennen agendaan siirtymistä luo tunnelmaa ja virittää ihmiset tulevaan aiheeseen ja yhteiseen hetkeen.
- Ohjeista jo ennakkoon osallistujia pitämään kamerat päällä ja perustele pyyntö kertomalla kameran vaikutuksesta vuorovaikutukseen.
- Ole läsnä, aitona omana itsenäsi.
- Uskalla heittäytyä, käytä eleitä rohkeammin kuin kasvokkain.
- Tarjoa erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Kaikkea ei aina tarvitse sanoa ääneen, voi myös kirjoittaa esim. chattiin tai jollekin yhteiselle työskentelyalustalle. Ota huomioon erilaiset osallistujat.
- Anna aikaa ajattelulle.
- Muista oma vastuusi tilaisuuden onnistumisesta – mitä tulee tilaan, kun sinä tulet tilaan?
Vuorovaikutus ja mielekkäät kohtaamiset eivät enää ole teknologia-asia. On hyvin vaarallista kuvitella, että voi vaan “ottaa aikalisän” ja jäädä odottelemaan vanhojen hyvien aikojen paluuta. Kehittämistä ja oppimista ei voi pysäyttää, ainakaan ilman seurauksia. Olisiko nyt vaan syytä ottaa nöyrästi näppis kauniiseen käteen ja alkaa opettelemaan näitä uusia työelämätaitoja?
Rakkaudella,
Mukamas-tiimi