Muotoiluajattelu (design thinking) on tullut tunnetuksi erityisesti palvelumuotoilun näkökulmasta, jolloin on muotoiltu erityisesti palveluita ja tuotteita. Sittemmin on alettu puhua myös organisaatiomuotoilusta, jonka tarkoituksena on muotoilla mm. organisaatiokulttuuria ja rakenteita asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeista käsin ja niitä yhteen sovitellen.
Alunperin learning design -termillä on viitattu ensisijaisesti digitaalisiin oppimisympäristöihin, mutta oppimismuotoilu™ viittaa holistisempaan näkemykseen oppimismuotoilusta. Oppimista tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla, ja oppimismuotoiluajattelun avulla voimme vaikuttaa oppimiskokemukseen positiivisesti, oppimisympäristöstä riippumatta.
Oppimismuotoilu™:n teoreettiset juuret ovat syvällä sosiokonstruktivistisessa oppimisteoriassa, jonka mukaan rakentelemme tietoa jatkuvasti: luomme uusia rakennuspalikoita, muokkaamme vanhoja palikoita vastaamaan uusia tarpeitamme, poistamme turhaksi jääneitä palikoita – sosiaalisissa konteksteissa, eli yhdessä muiden kanssa. Oppimismuotoilu™ nojaa myös vahvasti systeemi-teoreetikko ja johtamisguru Peter Sengen (1990) ajatuksiin oppivista organisaatioista. Senge näkee organisaatioiden osaamispääoman rakentumisen systeemisenä, ei vain yksilöiden yhteenlaskettuna osaamisena. Oppimismuotoilu™ vastaa uudella, raikkaalla ja ketterällä tavalla tämän päivän organisaatioiden kehittämishaasteisiin. Oppimismuotoilu™ yhdistää muotoiluajattelun, oppimisasenteen ja yhteisöllisen oppimisen työkalut.
Muotoiluajattelun syklit
Muotoiluajattelu perustuu ideaan iteratiivisesti etenevistä muotoilusykleistä. Design-syklien tarkoituksena on se, että aina kun suunnittelemme oppimisratkaisuja, testaamme ja kehitämme sitä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Muotoiluajattelussa puhutaan asiakaslähtöisyydestä, mutta me oppimismuotoilijat kutsumme tätä oppijalähtöisyydeksi.
Oppijalähtöinen näkemys asettaa oppijan huomion keskipisteeksi. Huomio keskittyy siihen, mitkä ovat oppimisen tarpeet, mikä tässä hetkessä tukee oppimista parhaiten ja helpottaa oppimista (vrt. opettamista). Kun oppimista personoidaan oppijalähtöiseksi, oppiminen rakentuu motivoivaksi, aktivoivaksi ja oivalluttavaksi jatkuvaksi oppimismatkaksi.
Jatkuvasta oppimisesta tulee luonteva osa työtä, ja siten palkitsevaa yksilöille ja tuottavaa organisaatiolle. Parhaimmillaan tämä tapahtuu mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden, kumppaniverkoston ja ympäröivän ekosysteemin kanssa – juuri kuten mekin olemme vuosien varrella kehittäneet Oppimismuotoilu™-metodia yhdessä asiakkaidemme ja verkostomme kanssa yhdessä kokeillen, ja yhdessä oppien.
Oppimismuotoilun kehityssyklit koostuvat neljästä eri vaiheesta: ideasta, prototyypin rakennusvaiheesta, testaamisesta yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa, jonka jälkeen ideaa muokataan testausvaiheessa saadun palautteen perusteella. Testauksen avulla opimme, miten ideamme toimii käytännössä, ja miten sitä voitaisiin kehittää seuraavaa sykliä varten entisestään.
Oppimismuotoiluajattelu perustuu ajatukseen siitä, että kaiken keskellä on ihminen, oppija.
Oppimismuotoiluprosessissa kouluttajan / opettajan tehtävä muuttuu oppimisen fasilitoijaksi. Ohjaajan tehtävänä on luoda turvallinen oppimisympäristö, jossa jokainen uskaltaa jakaa tietoa ja reflektoida yhdessä. Kun uutta tietoa rakennetaan yhdessä, päästään syvemmälle, kuin mitä yksin olisi mahdollista. Ohjaaja toimii mentorina, joka motivoi, kyseenalaistaa, haastaa, innostaa ja antaa positiivista palautetta. Oppimismuotoilun tehtävä on tukea ihmisten jatkuvan oppimisen asennetta!
Oppimismuotoilun lähtökohtana toimii oppijan uteliaisuuden herättäminen oman ajattelunsa ja toimintansa suhteen. Oppimismuotoilun avulla pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ihmisten motivaatioon ja ajattelutapoihin, kuten esimerkiksi omaa toimintaa rajoittavien mielenmallien tunnistamiseen ja oppimisblokkien poistamiseen. Oppimismuotoilun tarkoituksena on tukea sisäisen motivaation kehittymistä ja ylläpitää positiivista asennetta oppimista ja kehittymistä kohtaan; rohkaista nauttimaan matkasta elinikäisen oppimisen polulla. Onnistumisen elementtejä oppimismuotoilulle ovat mm. organisaation positiivinen oppimista arvostava kulttuuri ja strategia, riittävän yhteinen käsitys oppimisen tarpeista ja yhteisön tulevaisuudesta (jaettu visio) sekä arjen jatkuvaa oppimista tukevat käytännöt ja taidot (mm. tiimioppiminen, käytäntöyhteisöt, dialogi- ja fasilitointitaidot).
“Individuals must continuously learn to stay relevant and competitive – jobwise – in a fast paced, dynamic, global environment characterized by high levels of uncertainty, ambiquity and change. — this environment requires exploration, invention, experimentation and adaptation, all which require learning.” (Hess 2014.)
Kiinnostuitko? Innostuitko? Näistä kaikista palamme halusta keskustella kanssasi.
Vilma Mutka
vilma.mutka@mukamas.fi
040 5050 216
Tervetuloa!
- Oppimismuotoilu Tour 28.-29.5.2019
- Oppimismuotoilu™ Bootcamp 30.-31.10.2019
- Tulevat tapahtumat (avoimet valmennukset)