”Kuinka voimme lisätä oppimista työyhteisössämme?”
”Lisätkää reflektiota.” -Esko Kilpi
Oppimisretro on yksi oppimismuotoilun keskeisimmistä työkaluista. Jatkuvan, työssä tapahtuvan oppimisen merkityksen allekirjoittaa jo moni yritys. Matka merkityksestä teoiksi ja käytännöiksi ei ole aina selkeä tai suoraviivainen. Siksi on tärkeää muistaa, että ihmiset ovat aina keskiössä. Tiimi on parhaimmillaan valtava voimavara ja yhdessä oppiminen voi siivittää sekä tiimin että siihen kuuluvat yksilöt menestykseen. Meiltä kysytään usein, että miten sitä yhdessä oppimista käytännössä tehdään? Yksinkertainen vastauksemme on, että varaamalla aikaa ja fasilitoimalla tiimin reflektointia. Toimiva paikka oppimisen reflektoinnille on projektityöhön kuuluvat retropalaverit.
Retro tarkoittaa kokemusten arviointia
Sana ”retro” on peräisin latinan kielen sanasta ”retro”, joka tarkoittaa taaksepäin tai takaisin.
Projektityössä sanalla ”retro” tarkoitetaan retrospektiiviä eli kokemusten arviointia, joka pidetään projektin vaiheen lopussa. Retrospektiivissä tiimi arvioi juuri päättyneen työvaiheen kulun ja tunnistaa parannuskohteita tuleviin työvaiheisiin.
Retrospektiivissä tiimi käy läpi työskentelyn aikana havaitut ongelmat ja kehityskohteet ja miettii, miten voitaisiin parantaa prosessia tulevissa projekteissa. Tarkoituksena on oppia virheistä ja kehittää tiimin toimintaa jatkuvasti.
Reflektointi on prosessi syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi
Reflektoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö tarkastelee omaa ajatteluaan, kokemuksiaan tai toimintaansa, ja pyrkii ymmärtämään niitä syvällisemmin. Reflektointi on usein osa oppimisprosessia ja sen avulla pyritään kehittämään itsetuntemusta ja ammatillista osaamista.
Reflektointi on laajalti käytetty käsite esimerkiksi koulutuksessa, terapiassa ja johtamisessa. Se voi tapahtua yksin tai ryhmässä, ja sen avulla voidaan käsitellä erilaisia asioita, kuten omaa toimintaa tiimissä tai omaa oppimisprosessia.
Oppimisretrossa keskitytään oppien ja osaamistarpeiden tunnistamiseen
Oppimisretro on reflektoinnin työkalu, jonka fokus on oppimisessa ja osaamistarpeiden tunnistamisessa. Siinä painotetaan sananmukaisesti oppimisen ja osaamisen
kehittämisen näkökulmaa. Oppimisretro kannattaa sisällyttää olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintapoihin. Esimerkiksi Scrum menetelmän retroihin voi helposti sisällyttää kysymyksen sprintin aikana opitusta ja esiin nousseista osaamistarpeista.
Miksi oppimisretron tekeminen kannattaa?
Oppimisretron tehtävä on ohjata yksilöitä ja tiimejä oman toiminnan, ajattelun ja kokemuksen tietoiseen tarkasteluun ja reflektointiin. Sen myötä opitaan yhdessä ja tehdään opittua näkyväksi.
Retron tekeminen tukee yksilön ja tiimin osaamistarpeiden ja kehityskohtien tunnistamista. Oleellinen osa retroa on asiakkaan palautteesta oppiminen. Asiakkaan ottaminen mukaan reflektointihetkeen antaa arvokasta tietoa ja vahvistaa asiakassuhdetta. Oppimisretrossa nivotaan oppiminen ja osaamisen kehittäminen työn tekemiseen.
Säännöllinen ja tietoinen reflektointi vauhdittaa jatkuvaa kehittymistä ja mahdollistaa tiimin jäsenten tutustumisen toisiinsa ja toistensa työtapoihin paremmin. Tilanteesta ja tarpeesta, esimerkiksi projektin laajuudesta riippuen retro voi olla nopea reflektointihetki tai perusteellisempi, fasilitoitu työpaja. Pääasia että oppimisretroilu otetaan osaksi arkea!
Näin järjestät onnistuneen oppimisretron
Seuraavassa muutama vinkki onnistuneeseen oppimisretroon. Prosessi kannattaa suunnitella kunnolla, jotta osallistujat kokevat sen aikansa arvoiseksi. Muista myös, että oppimisretro on työkalu parempaan asiakastyytyväisyyteen.
Kutsu paikalle oikeat ihmiset.
Kuka on ollut mukana projektissa? Kenellä on tarjota tärkeitä näkemyksiä onnistumisista, haasteista ja asiakkaasta? Kenen kannattaisi olla paikalla oppimassa? Miten varmistamme projektissa syntyneen hiljaisen tiedon jakamisen myös projektiryhmän ulkopuolelle esimerkiksi asiakkaalle, sidosryhmille ja tiimin uusille jäsenille.
Anna aikaa yhdessä ajattelemiselle ja yhteisen ymmärryksen rakentamiselle.
On tavallista, että retroissa käydään läpi rutiininomaisesti vain tietyt asiat. Joillekin retro on pakollinen osa projektia, joka halutaan suorittaa alta pois, jotta päästään työstämään seuraavaa vaihetta. Reflektoinnille on kuitenkin tärkeä antaa riittävästi aikaa, sillä oivallukset tulevat usein esiin vasta pienen pohdinnan jälkeen. Moni tärkeä oppi voi jäädä huomaamatta, jos retro juostaan läpi pohtimatta kysymyksiä rauhassa.
Luo positiivinen ja turvallinen ilmapiiri, jotta myös virheistä ja haastavista asioista uskalletaan puhua avoimesti.
Retrot tarjoavat rakenteen ja tilan merkityksellisten asioiden esiin nostamiselle. Hiljaisuuden kulttuuri voi tulla kalliiksi ja olla esteenä tiimin menestykselle. Virheiden ja koettujen haasteiden reflektointi on erityisen tärkeää oppimisen ja kehittymisen kannalta. Psykologinen turvallisuus on oppimisen edellytys.
Kirjatkaa muistiin keskeisimmät opit.
Visualisoimalla ja kirjoittamalla muistiin reflektoinnin varmistat, että retroon käytetty aika on ollut osallistujille hyödyllistä. Huolehdi että joku on vastuussa muistiinpanojen tekemisestä, jotta koettu ja opittu siirtyy projektin seuraaviin vaiheisiin ja on jaettavissa myös projektiryhmän ulkopuolisille tahoille.
Oppimisretron kysymykset
Oppimisretrossa voit esittää esimerkiksi seuraavat kysymykset. Voit muokata niitä tarpeen mukaan.
- Miten hyvin pääsimme asetettuihin tavoitteisiin?
- Mitä opimme?
- Missä onnistuimme?
- Missä jäi vielä parannettavaa?
- Mitä oppimistarpeita nousi esiin yksilön ja tiimin tasolla?
- Mitä viemme käytäntöön ja kokeilemme seuraavalla kerralla?
Lataa maksuton opas sekä canvas oppimisretron pitämiseen täältä: https://mukamas.fi/lataa-oppimisretro/
Lähteet:
Scrum.org. (n.d.). Retrospective. Haettu 12.5.2023 osoitteesta https://www.scrum.org/resources/what-is-a-sprint-retrospective
Agile Alliance. (n.d.). Retrospective. Haettu 12.5.2023 osoitteesta https://www.agilealliance.org/glossary/retrospective/
Schön, D. A. (1983). The reflective practitioner: How professionals think in action. Basic Books.
Boud, D., Keogh, R., & Walker, D. (1985). Reflection: Turning experience into learning. Routledge.
Moon, J. A. (1999). Reflection in learning and professional development: Theory and practice. Routledge.