Heinäkuussa 2021 julkaistussa artikkelissa Juha Törmänen, Raimo P. Hämäläinen ja Esa Saarinen julkaisivat työkalun organisaatioiden oppimisen ja menestyksen mittaamiseen. Työkalussa keskeisessä roolissa ovat yksilön kokemukset organisaationsa toimintakulttuurista. Työkalu on nimeltään Organizational Systems Intelligence (OSI-skaala) ja pohjautuu systeemiälyn käsitteeseen. Systeemiäly huomioi kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen yksilön ja ympäristön välillä.
”Systeemiälykäs organisaatio menestyy hyvin. Lisäksi systeemiälykäs organisaatio on luonnostaan oppiva ja kykenee kehittymään. Systeemiälykkään organisaation työntekijöillä on käyttäytymis- ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat oppimisen”, Törmänen sanoo STT:n tiedotteessa.
Työntekijöiden havainnot organisaation kehittymisen suunnannäyttäjänä
Yleisesti omaksuttu ajatus on, että työntekijöiden kehittämiseen tulee laittaa investointeja, mutta työntekijäkokemus ja -käsitys eivät aina ohjaa organisaation kehittymisen suuntia. Työntekijöiden havainnot ja kokemukset ovat välttämättömiä oppivien organisaatioiden rakentamiseksi (ja ylläpitämiseksi). Tällä vahvistestaan myös asiakkaiden saamaa parempaa palvelua.
Tutkimuksessa selvitettiin uuden mittariston toimivuutta organisaation menestyksen selittämiseksi ja se todettiin toimivaksi; suuremmat pisteet saanut organisaatio oli menestyneempi alallaan kuin pienemmät pisteet saanut. Uutta työkalussa on erityisesti yksilön huomioiminen kyselyn sanavalinnoissa; tavoitteena on, että kuka tahansa pystyy helposti arvioimaan oman organisaationsa oppimiskyvykkyyttä ja systeemiälykkyyttä, ei vain esimiestehtävissä tai johtoryhmässä olevat.
Kahdeksan tekijää organisaation menestyksen kulmakivinä
Työkalussa yksilö arvioi organisaatiotaan oman kokemuksensa pohjalta 32 kysymyksen avulla. Kysymykset on lajiteltu kahdeksan eri tekijän osalta, jotka tutkijat nostivat oppivien organisaatioiden keskeisiksi kulmakiviksi vuonna 2014. Tämän blogisarjan ensimmäisessä osassa tarkastelen neljää ensimmäistä tekijää.
Tekijät ovat:
- Systeeminen havaintokyky
- Ajattelevaisuus
- Asenne
- Innostuva mieli
- Reflektointi
- Viisas toiminta
- Positiivinen sitoutuminen
- Aikaansaavuus
Mittariston käyttöohje: Vastausvaihtoehdot ovat 1-10 (1= ei juuri koskaan, 10= lähes aina). Merkit +/- kuvaavat vastausten suuntaa. + -merkkisen väittämän saadessa ison luvun, on se hyvä asia ja sitä kannattaa vahvistaa. Jos – -merkkinen väittämä saa ison luvun, on suunta huono ja siihen tulisi tarttua.
Mukaeltu Törmänen, Hämäläinen ja Saarinen (2021)
Oppimisen vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, mutta tärkeää
Usein organisaatioissa kipuillaan oppimisen mittaamisen kanssa, sillä laadullista oppimista ei aina selkeillä numeroilla voi kuvata. Haastavuudesta huolimatta, mittaaminen on tärkeää ja kukin organisaatio löytää omat mittarinsa pohtiessaan sitä, millaisia asioita he haluavat arvottaa. (Lataa selvitys jatkuvan työssäoppimisen käytänteistä- ja kulttuurista suomalaisilla työpaikoilla) Tämä työkalu antaa kahdeksan tutkitusti vaikuttavaa tekijää, joiden avulla jokainen voi ottaa aktiivisen roolin organisaationsa toimintakulttuurin kehittämiseen. Pelkkä keskiarvo ei kuitenkaan kerro kaikkea. Tärkeää olisikin liittää mukaan jokaisen kysymyksen jälkeen perustelumahdollisuus laajemman ymmärryksen saavuttamiseksi.
Organisaatiot eivät opi ilman oppimisen mindsetia omaavia ihmisiä. Tutkimuksen esiin nostamat menestymiseen vaikuttavat tekijät ovat oleellisesti kiinni siinä, miten organisaatiomme ihmiset näkevät ympäristönsä ja kokevat itsensä osaksi sitä. Luottamus, inhimillisyys, dialogisuus ja jaettu kasvun asenne ovat oppimisen mahdollistavia jyviä. Näitä tutkimalla ja mittaamalla pääsemme selkeästi syvemmälle kehittymisessä, kuin pelkistä koulutuksista tai läsnäolomittareista.
Arvioi oma systeemiälykkyytesi itsearviointikyselyllä.
Systeemiälykyyttä pelaamalla: Topaasian systeemiäly-korttipeli tuo ilmi, minne tiimi tahtoo virittyä ja lähteä tuottamaan muutoksia parantaakseen arkeaan.
Oppimismuotoilu Bootcamp starttaa 15.3.2022!
Kirjoittajasta: Johanna Riippi, fasilitaattori ja valmentaja
LinkedIn
Twitter: @JohannaRiippi