Tämä blogi aloittaa Mukamaksen ja Jyväskylän Yliopiston yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden, Emile ry:n kirjeenvaihdon täällä Mukamaksen blogissa. Blogisarjassa vaihdamme opiskelijoiden kanssa ajatuksia tulevaisuuden työelämästä ja ratkomme sen haasteita niin työelämän kuin pian työelämään siirtyvien opiskelijoidenkin näkökulmasta. Kuinka torjua paljon puhuttua osaajapulaa? Entä kuinka tarjota pian valmistuville osaajille mahdolisuuksia päästä kiinni työelämään? Annetaan ensimmäinen puheenvuoro Emile Ry:n Piia Siparille sekä Netta Humalamäelle!
Tervehdys Emile ry:stä! Me olemme Jyväskylän Yliopiston yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoita ja kutsumme opiskelijayhteisöämme porkkanaperheeksi, sillä meillä on kaupungin näkyvimmät, kirkkaan oranssit haalarit. Olemme saaneet ilon ja kunnian päästä rakentamaan yhteistyötä Mukamaksen kanssa ja tämä blogiteksti aloittaakin niin sanotun blogi kirjeenvaihdon meidän kesken! Kirjeenvaihdon ensimmäisessä osassa lähdimme pohtimaan, millaisia toiveita opiskelijoilla tulevaisuuden työstä on sekä mitä nimenomaan kasvatustieteen ammattilaisilla on tarjota työelämään.
Uniikin osaamisen arvostaminen
Meillä kasvatustieteilijöillä on laaja ymmärrys ihmisen kehityksestä, kasvatuksesta sekä yksilön ja yhteisön oppimisesta. Opiskelijoillamme on mahdollisuus syventää osaamistaan valitsemillaan sivuaineilla ja tutkinnon rakenne onkin jokaisella opiskelijallamme hyvin yksilöllinen. Koulutuksen tarjoamat laajat mahdollisuudet voivat toisinaan olla myös haaste, sillä työnantajien tuntuu olevan vaikea tunnistaa meitä kasvatustieteilijöitä potentiaalisina työntekijöinä erilaisiin työtehtäviin. Rekrytointitilanteissa toivoisimme olevan enemmän mahdollisuuksia tuoda esiin omaa uniikkia osaamista sen sijaan, että tarkastellaan vain koulu- ja työtodistuksia. Tulevaisuuden työelämältä toivomme mahdollisuutta hyödyntää potentiaaliamme, mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työelämässä sekä monialaista yhteistyötä. Tarjoamalla mahdollisuuden osoittaa yksilöllistä osaamista, voivat työnantajat löytää meistä kasvatustieteilijöistä oikean timantin työyhteisöönsä!
Lupa olla keskeneräinen
Opiskelijoita mietityttää oman kokemuksemme mukaan paljon työelämään siirtyminen. Huijarisyndrooma ja riittämättömyyden kokemukset tuntuvat yhdistävän usein opiskelijoita, minkä vuoksi kyseenalaistetaan omaa pätevyyttä ja osaamista. Siksi olisikin tärkeää, että sekä opinnoissa että työelämässä tultaisiin vastaan. Opinnoissa olisi perusteltua valmistaa opiskelijoita oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Lisäksi toivoisimme työelämältä inhimillisyyttä ja valmiutta hyväksyä ihmiset keskeneräisinä. Toivomme avointa työskentelykulttuuria, missä on lupa yrittää ja onnistua sekä epäonnistua ja oppia. Koska nykypäivän maailmassa ainoa varma asia on muutos, toivomme tukea ja ohjausta näillä muuttuvilla työmarkkinoilla. Opiskelijoille voitaisiin myös tarjota jo opiskeluaikana mahdollisuutta oman alan töihin tai heitä voisi osallistaa esimerkiksi erilaisten projektien avulla. Työpaikat voisivat hyödyntää opiskelijoiden tietotaitoa tehokkaammin, jolloin yritykset saisivat myös uusimman tiedon pohjalta raikkaita ideoita. Vastavuoroisesti opiskelijat pystyisivät kehittämään työelämätaitojaan ja vahvistamaan omaa ammatillista identiteettiään. Opiskelijoiden ei tietenkään tulisi olla yrityksille halpaa riistotyövoimaa, mutta parhaimmassa tapauksessa yhteistyö voisi toteutua molempia osapuolia hyödyttävänä ja opettavana kokemuksena.
Arvojen mukainen työ
Vaikka emme tietenkään voi puhua jokaisen opiskelijan puolesta, niin uskomme kuitenkin, että inhimillisyys, itsensä toteuttaminen ja yhteisöllisyys ovat sellaisia arvoja, joita monet opiskelijat työelämältä toivovat ja joita itse pitävät arvossa. Koska arvojen mukaisen työn tekeminen tukee esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointia sekä sitoutumista yritykseen, myös yritysten olisi hyödyllistä pohtia organisaation ja sen työntekijöiden arvojen vastaavuutta. Erilaisten ihmisten sekä heidän elämäntilanteidensa ymmärtämisellä ja huomioonottamisella pääsee jo hyvään vauhtiin. Uskomme myös, että tämä on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka kasvatustieteen asiantuntijat voivat tuoda työelämään.
Terveisin Emile ry:n vuoden 2021 hallituksen työelämävastaava Piia Sipari sekä puheenjohtaja Netta Humalamäki