Käytäntöyhteisöt ovat oivallisia oppimisen ja osaajana kasvun alustoja. Ne rakentuvat yleensä jonkin tietyn tavoitteen tai hankkeen ympärille, jonka edistämisestä jokainen yhteisön jäsen ottaa vastuuta. Yhteisössä on tavallisesti jäseniä eri osaamisen tasoilta, mikä mahdollistaa vertaisoppimisen jäsenten välillä. Perinteiset käytäntöyhteisöt voivat olla kuitenkin jäykkiä ja vanhoihin tapoihin kangistuneita, mikä saattaa hidastaa uuden tiedon syntymistä. Tilalle ehdotamme oppimisyhteisöjä, joiden päätavoitteena on yhteisöllinen ja yksilön oppiminen.
Hakkarainen, Paavola ja Lipponen esittelevät artikkelissaan Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin yhteisöihin (2003) ketterämmän, innovatiivisen yhteisön, jonka muotoutuminen poikkeaa perinteisistä käytäntöyhteisöistä siinä, että se muodostuu tarpeen mukaan, jonkin uuden haasteen ratkaisemiseksi. Tällaisessa yhteisössä on oleellista jäsenten kyky jatkuvaan oppimiseen ja yhteisö tukeekin jäsenistöään aktiivisesti oppimisessa.
Oppimisyhteisöistä arvoa liiketoiminnalle
Kun puhutaan oppimisyhteisöistä, molemmilla verkostoitumisen tavoilla on roolinsa. Oleellisempaa kuin tutkia yhteisöjen eroavaisuuksia on tiedostaa, että työskentely tapahtuu ja osaamista syntyy yhä enemmän yhteisöissä ja ekosysteemeissä. (Sitra, 2022)
Organisaatiorajat ylittävä työn tekeminen mahdollistaa osaamisen kehittymisen ja innovaatiot. Etenkin tietotyötä tekevissä organisaatioissa on tavallista, että osa työntekijöistä toimii hyvin itsenäisesti projektityössä. Yleistymässä on myös työn tekemisen tapa, jossa yhdistyy sekä yrittäjyys, että palkkatyön tekeminen. (Järvensivu, 2022) Tiimejä rakennetaan myös organisaatiorajat ylittäen työskentelemään jonkin tietyn projektin tai haasteen parissa. Kun tavoite on korkealla, on tärkeintä löytää kuhunkin haasteeseen parhaat tekijät.
Tällaiset ad hoc tiimit ovat parhaimmillaan jatkuvan oppimisen verkostoja, joihin organisaatioiden kannattaa lähettää jäseniään hakemaan ja luomaan uusinta tietoa. Olennaista on saada työntekijä kotiuttamaan oppimansa hiljainen tieto omalle tiimilleen ja organisaatioon oppimisen reflektion avulla, tuottaen malleja ja muita syötteitä arkeen vietäväksi. Organisaation strategista oppimista edistävät systeemit mahdollistavat organisaatiorajat ylittävän oppimisen ja oppimisen fasilitoinnilla varmistetaan, että opit tulevat jaetuiksi organisaation sisällä.
Oppimisverkostot kestävän tulevaisuuden mahdollistajina
Mitä tulee organisaation varautumiseen arvaamattomien ja ennustettujen muutosten hallintaan, on henkilöstön oppimiskyky ja muutosresilienssi sekä oppimisverkostojen vahvuus ja monipuolisuus supervoimia, jotka johdattavat kestävään tulevaisuuteen.
Planetaarisella tasolla organisaatiorajat ylittävät oppimisverkostot ovat ratkaisu ja suorastaan välttämättömyys ihmiskunnan ja ekosysteemien selviytymisen kannalta. Viheliäisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, massasukupuuton ja yllättävien kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista osaamista alkuperäisasukkaiden kokemus- ja perinnetietoa unohtamatta.
Mukamaksen oma oppimisyhteisö kasvaa taas elokuussa uudella Oppimismuotoilu bootcampin osallistujien porukalla. Ryhmää kasataan nyt ja se täyttyy vauhdilla.
Ilmoittaudu mukaan ja liity samalla oppimismuotoilijoiden verkostoon!
Lähteet:
Hakkarainen, Kai & Paavola, Sami & Lipponen, Lasse 2003. Käytäntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin. Aikuiskasvatus, 23(1), 4–13. Viitattu 2.5.2022 https://doi.org/10.33336/aik.93451
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/93451/52129
Järvensivu, Anu 2022. ”Se on tapa tavallaan elää” – Tulevaisuuden työn tekijät yrittäjyyden ja palkkatyön kategorisoinnin kyseenalaistajina. Työelämän tutkimus Arbetslivsforskning Vol 20 (1) (2022), 4-29. Viitattu 2.5.2022 https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/99099/68130
SITRA 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä – Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Sitran selvtyksiä 204. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf