Tämänvuotisessa Nordic Business Forumissa käsittelyyn otettiin mm. vaikeista asioista keskusteleminen työyhteisössä. Dialogi on yksi tärkeimmistä voimavaroista yrityksen kulttuurissa, joten odotin mielenkiinnolla mitä Sheilalla on asiasta sanottavanaan. Sheila Heen käsitteli teemaa sen kannalta, että kuinka me voimme yhdessä mahdollistaa yhteisymmärryksen luomisen keskustelukulttuuriin ja syyttelykulttuurin välttämisen. Hän nosti esiin erilaiset yksilöt, joilla on omanlaisensa tapa hoitaa vaikeita tilanteita. Joku sanoo suoraan mitä päähän pulpahtaa ilman filttereitä, kun toiset harkitsevat rauhassa ulosantiaan. Toiset välttelevät, toiset suorastaan hyökäten haluavat saada asiat selvitettyä. Tästä saattaa seurata kehä, jota kuljetaan ympäri, löytämättä kuitenkaan ratkaisuja ongelmiin, kun aitoa kohtaamista ihmisten välille ei saada aikaiseksi.
Kuinka puhumme toisillemme?
Työpaikalla onkin toisinaan hyvä ottaa hetki ja istua alas pohtien, millaisia ihmisiä ja keskustelijoita meitä onkaan joukossamme. Dialogia pidetään usein liian itsestäänselvänä asiana ihmisten välillä “noh, tässähän tätä juttua tulee”-tyyppisenä jutteluhetkenä. Dialogissa on kuitenkin muutama periaate, jotka tekevät tilanteesta muutakin kuin pelkkää sanojen omistajuuden vaihtamista suusta toisen korvaan. Dialogi on voimakas työkalu!
Hyvän dialogin perusperiaatteisiin kuuluvat:
-Kuuntele
-Kunnioita
-Odota vuoroasi
-Puhu suoraan ja sydämestäsi
(William Isaacs, Dialogue: The Art Of Thinking Together, 1999)
Me olemme kaikki törmänneet siihen heppuun (ehkä jopa peilissä), joka puhuu taukoamatta palavereissa tai siihen tunnelmaan, kun palaverista lähtiessä jokainen tietää, että asiat jotka olisi oleellista puhua ääneen, jätettiin taas kerran sanomatta. Ei ole helppoa puhua aina suoraan, ei todellakaan. Ei ole helppoa myöskään aina malttaa kuunnella tai jännittää, että oma ajatus karkaa – joten onko parempi nyt vaan hönkäistä asia ulos niin eipähän jää sanomatta?
Emme useinkaan opi uutta toistamalla muille asiaa, joka on meille itsellemme jo tuttua. Opimme kun avaamme mielemme, kärsivällisyytemme, uteliaisuutemme ja korvamme sille uudelle, mitä vieressäni olevalla keskustelijalla on sanottavanaan. Malttamattomien oman vuoronsa odottajille on hyvä ottaa eteensä muistivihko, tai pala paperia – kirjoita sinne ajatuksesi ja voit vapauttaa energiasi kuunteluun.
Dialogikulttuurin rakentaminen
Hyvän dialogikulttuurin rakentaminen voidaan aloittaa istumalla rinkimuodostelmassa. Sellaisessa muodostelmassa, jossa kaikki näkevät toisensa. Olen kuullut sanottavan, että siinä tilanteessa tuntee itsensä jotenkin paljaaksi, että ei pysty piiloutumaan. Toiset kokevat sen voimaannuttavaksi – olen tasavertainen, eikä minua voida tahtomattani jättää pois tästä vuorovaikutuksesta. Joillekin rinkimuodostelma on energisoiva, nautinnollinen mahdollisuus keskustella. Keskustelu voidaan aloittaa kevyesti kyselemällä kaikkien sen hetkisiä tunnelmia. Avataan portit keskustelulle ja sille, että jokainen ihminen siinä hetkessä, siinä muodostelmassa, tulee nähdyksi, kuulluksi ja huomioiduksi tasavertaiseksi.
Voimmeko päästä irti ajatuksesta,että minun sanomani on tärkein? Voimmeko antaa sille hetkelle ja toiselle henkilölle kaiken sen arvon, että kuuntelemme mitä hän haluaa sanoa ja kunnioitamme sitä, vaikka olisimme itse täysin eri mieltä? Ja kun vastaamme, vastaammeko tunteella, järjellä vai sydämellä ja kunnoituksella oman vastineemme kun sen aika on? Dialogi on meidän kaikkien asia, harva meistä siltä välttyy. Saamme päivittäin hetkiä arjessamme ja työssämme, jossa kohtaamme ihmiset sanoilla ja eleillä.
Kuinka usein sinä pysähdyt pohtimaan, kuinka hyvä keskustelija oikeasti olet? Oletko pyytänyt tai saanut siitä koskaan palautetta? Pyydä palautteeseen arviot yllämainittujen perusperiaatteiden pohjalta. Saman palautteen voi tehdä koko yhteisössä – kuinka me olemme onnistuneet dialogissa ja mitä me siinä haluamme kehittää? On yllättävän tärkeää, että hyvän dialogin säännöt nostetaan yhteisesti esiin ja niistä puhutaan, sillä se antaa myös mahdollisuuden vedota näihin periaatteisiin jos keskustelu ei etene rakentavasti. Se toimii myös hyvänä muistutuksena. Ujoimmat muistavat että heillä on lupa puhua suoraan, pälpättäjät muistavat että vuoroaankin voi odottaa ja antaa tilaa muille. Jos yhden asian väittäisin olevan aidosti antoisan työkulttuurin perusrakennusaine, niin olkoot se toimiva dialogi ihmisten välillä.
Annu Karkama on fasilitaattori ja valmentaja. Hänen erikoisalaansa ovat tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen ja suurena mielenkiinnon kohteena myös johtajuuden teemat. Annu on ollut mukana tuottamassa monia oppimis- ja innovaatiotapahtumia. Hyvä dialogi ja näkökulmia avartava keskustelu ovat parasta bensaa Annun moottoriin.