Muutos- ja oppimiskyvykkyys auttavat organisaatioita ja yksilöitä menestymään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Nämä halutut kyvykkyydet ovat olleet yhä enemmän johdon puheenaiheena ja tutkimuksen kohteena viimeisten turbulenttien vuosien aikana, eikä syyttä.
Tässä blogikirjoituksessa otan selvää, mitä nämä jargonilta kalskahtavat termit tarkoittavat selkosuomella ja työyhteisön arjessa. Mitä näiden kyvykkyyksien kehittäminen tarkoittaa koko organisaation ja johtamisen näkökulmasta? Millaisia kykyjä ja taitoja yksilöiden kannattaa vaalia ja kehittää?
Mitä kyvykkyydet ovat?
Ymmärtääksemme aidosti mistä puhutaan, on hyvä ottaa kiinni siitä mitä kyvykkyystermien takana on. Aloitetaan määritelmillä, aloittaen ydinsanasta kyvykkyys.
Kyvykkyys on “organisaation kyky saada aikaan haluamansa lopputulos hyödyntämällä organisaation sisäisiä tai ulkoisia resursseja” (Paula Kilpinen 2022). Kirjassaan Inhimillinen strategia (timanttinen lukuvinkki muutoinkin) hän ansiokkaasti muistuttaa, että menestykseen ei riitä pelkkä ihmisten osaaminen, vaan kyvykkydet ovat yhdistelmä osaamista, prosesseja, järjestelmiä, dataa ja teknologiaa. Strategiset kyvykkyydet tarkoittavat kyvykkyyksiä, joissa organisaatio on ylivertainen ja mille pohjalle kilpailuetua rakennetaan. Dynaamisiksi kyvykkyyksiksi hän määrittelee organisaation muutoskyvykkyyden – ja tähän kastiin lisäisimme myös oppimiskyvykkyyden.
Oppimiskyvykkyys tarkoittaa organisaation tai yksilön kykyä hankkia, omaksua, jakaa ja soveltaa uutta tietoa ja taitoja. Oppimiskyvykäs organisaatio myös luo uutta tietoa ja parantaa toimintaansa jatkuvasti opitun perusteella. Se on jatkuva prosessi, joka edellyttää yksilöiltä uteliaisuutta, avoimuutta ja halua kehittyä, mutta myös tiimeiltä ja koko organisaatiolta oppimista tukevia (ei tukahduttavia) rakenteita ja johtamistapoja.
Muutoskyvykkyys puolestaan tarkoittaa organisaation kykyä tunnistaa mahdollisuuksia, tarttua niihin ja tehdä muutoksia resursseihin ja kyvykkyyksiin. Se vaatii joustavuutta, resilienssiä niin yksilöiltä kuin tiimeiltä ja kykyä toimia tehokkaasti epävarmuuden keskellä. Muutoskyvykkyys edellyttää myös jatkuvaa ennakointia sekä tulevaisuustietoista ja kokeilevaa tekemistä.
Miksi kyvykkyydet ovat tärkeitä organisaatioille?
Voittava strategia pohjautuu aina yrityksen nykyisiin ja tarvittaviin strategisiin kyvykkyyksiin. Strategian laatimisessa on otettava huomioon toimintaympäristö, ja ennakoitava jatkuvasti siihen vaikuttavia muutosvoimia ja trendejä.
Maailmanpolitiikan ja talouden lisäksi vaikuttavat esimerkiksi teknologian kehitys, lainsäädäntö, työmarkkinat ja työelämän trendit sekä tietysti kilpailijoiden tekeminen. Organisaatiolla täytyy olla suunnitelma, jonka avulla voidaan menestyksekkäästi surffata muutoksen aalloilla – myös proaktiivisesti toivottua tulevaisuutta luoden.
Jatkuvasti muuttuvassa, jopa ajoittain kaoottiseksikin koetussa VUCA / BANI* -maailmassa on varauduttava yhtäaikaa useampiin skenaarioihin ja tulevaisuusnäkymiin. Tämä kaikki asettaa meille lisää rutkasti lisää vaikeuskerrointa. Yksi suunnitelma A ei riitä, vaan on oltava plan B ja mielellään myös C.
Skenaarioiden rakentamisen lisäksi on jatkuvasti vahvistettava organisaation ja ihmisten kykyä toimia yllättävissä tilanteissa – toisin sanoen muutos- ja oppimiskyvykkyyttä. Digian tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset johtajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että muutoskyvykkyys on organisaatioiden kilpailukyvyn edellytys. Näin on toki helppo todeta, mutta muutoksissa onnistuminen ja muutosjohtaminen ovat vaativia lajeja, joissa liian harvoin onnistutaan. On ymmärrettävä syvemmin, mistä on kyse organisaation arjen toiminnan ja kulttuurin tasolla.
Kokenut johtaja ja yrittäjä Juha Harju nosti jokin aika sitten LinkedIn-palvelussa esiin yrityksen resilienssikyvyn rakentamisen merkitystä epätavallisia tilanteita varten. Hän peräänkuulutti aktiivista otetta muutoskyvykkyyden vahvistamiseen yksilö-, tiimi-, talous- ja myös omistajatasolla. Esimerkkeinä hän mainitsi mm. Yhdysvaltain Navy Seal -koulutuksen ja toimintamallit, joista voisimme soveltaa oppeja ihan jokaiseen työyhteisöön – ytimessä yksilöiden ja tiimien kyky sopeutua nopeasti tilanteisiin, tehdä ketterästi päätöksiä sekä oppia jatkuvasti ja reflektoida säännöllisesti.
Kyvykkyyksien rakentamisessa ja johtamisessa on pelattava lyhyttä ja pitkää peliä. Ennakointitietoa meillä on onneksi käytettävissä jo melko paljon oman päättelytyön tueksi. Esimerkiksi maailman talousfoorumin, WEC:n vuosittainen “Future of jobs” raportti listasi jälleen osaamisia ja kyvykkyyksiä, jotka nousevat arvoonsa lähivuosina.
On myös syytä muistaa myös Perttu Pölösen ajatus siitä, että jatkuvan muutoksen keskellä on terveellistä ja opettavaista tunnistaa ne olennaiset asiat toimintaympäristössämme ja organisaatiossamme, jotka eivät muutu (tapahtui mitä tahansa).
5 vinkkiä muutos- ja oppimiskyvykkyyden kehittämiseen itsessä
Organisaatiot, jotka panostavat oppimiseen ja muutoskykyyn, voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun. Ne pystyvät reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin nopeammin ja tehokkaammin kuin kilpailijansa.
Ilman ihmisiä ja osaajia ei kuitenkaan ole menestyviä organisaatioitakaan. Siksi on ymmärrettävä, mitä vaatimus muutos- ja oppimiskyvykkyydestä tarkoittaa meille jokaiselle yksilötasolla. Työmarkkina-arvon kannalta on myös oma etumme, että panostamme jatkuvasti, aktiivisesti ja suunnitelmallisesti oppimiseen ja muutoksessa elämiseen liittyvien metataitojen kehittämiseen. Kokosimme avuksesi 5 vinkkiä:
- Ole utelias! Kysy rohkeasti kysymyksiä, ota asioita puheeksi ja etsi aktiivisesti uutta tietoa. Ennakoi, seuraa alan trendejä ja varaudu tuleviin muutoksiin.
- Tee oppimissuunnitelma! Pohdi vahvuuksiasi sekä vahvistettavia ominaisuuksiasi ja taitojasi. Pyydä säännöllisesti palautetta ja hyödynnä se kehittymiseen. Hyödynnä esimerkiksi oppimissopimus-työkalua.
- Kokeile ja opi tekemällä! Älä pelkää kokeilla uusia menetelmiä tai lähestymistapoja. Uusien asioiden kokeileminen laajentaa osaamistasi. Kehitä ongelmanratkaisutaitojasi.
- Kehitä oppivaa mindsetiäsi! Pohdi miten suhtaudut muutoksiin, ongelmiin, vastoinkäymisiin ja toisaalta menestykseen. Opettele stressinhallintaa ja kykyä muuttaa suunnitelmiasi tarvittaessa. Kehitä ajattelun, reflektoinnin ja dialogin taitojasi. Harjoita positiivista ajattelua.
- Rakenna verkostoja! Älä jää yksin. Hakeudu proaktiivisesti verkostoihin oppiaksesi muiden näkökulmista ja kokemuksista sekä saadaksesi tukea muutostilanteissa.
Vinkki jatko-oppimiseen: Katso tallenne valtavan suositusta webinaaristamme 7.2.2025 Riikka Tannerin kanssa Mukamaksen YouTube-kanavalta: Oppimismuotoilu & Johdon agendalla muutosvoimat 2025
*VUCA = Volatility, Uncertainty, Complexity, Ambiguity
BANI = Brittle, Anxious, Nonlinear, Incomprehensible
Kirjoittaja:
Vilma Mutka on Mukamaksen perustaja ja toimitusjohtaja, työelämän oppimisaktivisti, puhuja, valmentaja ja oppimismuotoilun pioneeri. Hänen missionaan on tuoda oppiminen johtamisen ytimeen ja rakentaa maailmaan lisää oppivia työyhteisöjä ja organisaatioita, missä ihminen ja liiketoiminta voivat kukoistaa. Vilma kirjoittaa kirjaa johtajana kasvun merkityksestä moderneissa oppivissa organisaatioissa.