Mitä fasilitointi oikein on? Saan vastata kysymykseen usein, enkä sinänsä ihmettele asiaa. F-sana ei ole vielä(kään) kunnolla vakiintunut ammattikäyttöön organisaatio- ja johtamisen kehittämisen kentällä, saati yleisesti tunnettu. Kuitenkin edelläkävijäyritykset ovat omaksuneet fasilitoinnin osaksi johtamismalliaan. Hyvänä esimerkkinä Kone Oyj, jonka ex-toimitusjohtaja Matti Alahuhta kertoi vastikään Suomi Areenalla tv-haastattelussa kuinka Koneen fasilitaattoriverkostolla on ollut valtava merkitys yrityksen menestyksessä.
Fasilitointi teoriassa ja käytännössä
F-sanaa on myös omilla nettisivuillani käytetty monta kertaa, joten on paikallaan selittää mitä fasilitointi oikein tarkoittaa teoriassa ja käytännössä. Käyttäisin toki mielelläni jotain suomen- ja selkokielistä vastinetta, mutta sellaista ei vielä ole löytynyt. Niinpä on tyytyminen englanninkielestä (facilitation) väännettyyn sanaan. Tai ehkä sinulla on ehdottaa jotain?
Termi fasilitointi tulee alunperin latinankielisestä sanasta ”facil”, joka tarkoittaa helppoa. Fasilitointi on siis (yhdessä) toiminnan helpottamista. Sanaa käytetään eri yhteyksissä, mm. organisaatiokehittämisessä, mutta myös esimerkiksi vammaisten avustamisessa. Monesti fasilitoinnista puhutaan, vaikka oikeasti tarkoitetaan vaikkapa kouluttamista tai moderointia, jopa juontamista.
Omassa työssäni toimin ihmisten parissa, tehden töitä organisaatioiden ja verkostojen kehittämisen ja oppimisen eteen. Tässä kontekstissa sana tarkoittaa ihmisten yhdessä työskentelyn ohjaamista. Periaatteena on, että jokainen ryhmän osallistuja osallistuu ja voi vaikuttaa työskentelyyn. Kun tulee kuulluksi, seurauksena on myös osallisuuden tunne. Näin saadaan jokaisen potentiaali, kokemus ja näkemys mahdollisimman hyvin yhteiseen käyttöön. Tavoitteena on tehokas työskentely, läpinäkyvä prosessi ja kaikkien hyväksymä lopputulos.
Fasilitaattori auttaa ryhmää saavuttamaan päämääränsä
Fasilitointia ei tapahdu, jolle joku tai jotkut ota sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastuuta. Fasilitaattori on kuin kätilö, joka luotsaa ryhmää eteenpäin kohti päämäärää, auttaa synnyttämään lopputuloksen. Fasilitaattorin on hyvä olla asiakysymyksissä suht’ neutraali ja keskittyä prosessin eteenpäin kuljettamiseen. Fasilitaattori on onnistunut työssään, kun ihmiset sanovat, että ”me teimme sen itse!”
Fasilitaattorin rooli myös muuntuu tilanteen mukaan, riippuen miten selkeä ja rajattu kehittämisen kokonaisuus on. Fasilitaattorin roolia voi myös tarkastella kahden koulukunnan, systemaattisen ja systeemisen kautta.
Usein kehittämisprosesseja vetämään on hyvä harkita ammattitaitoisen fasilitaattorin palkkaamista oman porukan ulkopuolelta. Etuina on mm. että ulkopuolinen osaa katsoa ja kuunnella asioita tuorein silmin. Hänen ei tarvitse pelätä kasvojen menetystä organisaatiossa, joten hän uskaltaa sanoa asioita suoraan ja kysyä ne kysymykset, joita kukaan ei tohdi ääneen sanoa. Ulkopuolinen tuo ennakkoluulottomuutta ja uusia ideoita työskentelyteemoihin ja -menetelmiin. Joskus ulkopuolista myös kuunnellaan paremmin kuin organisaation sisäistä fasilitaattoria.
Kysy lisää Mukamas Learning Designin fasilitointivalmennuksesta tai fasilitaattoripalveluista!
Tästä aiheesta kirjoittelen varmasti lisää.
Lisää inspiraatiota vaikkapa näiden linkkien takaa:
Suomen fasilitaattorit ry
Art of Hosting -verkosto
Fasilitaattorin työkirja (KEPA)