Kestävän hybridityön muotoilu on tänä vuonna entistä tärkeämpää megatrendien muuttaessa työntekoa ennennäkemättömällä tavalla.
Jokapäiväiseen työhömme sisältyy erilaisia kokouksia ja vuorovaikutusta. Digitalisaatio, pandemia ja niiden vaikutus tapaamme ajatella työtä ovat muuttaneet näitä vuorovaikutustilanteita. Työmme sisältö ei ole muuttunut merkittävästi, mutta hybridityö on muuttanut tapaa jolla työskentelemme yhdessä. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen HELP-projektin tuottama Työelämän muutosnäkymät -tutkimuskatsaus nosti esiin yhtenä tärkeimmistä fokuksen kohteista riittävän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden varmistamisen etä- ja hybridityössä.
Meidän on edelleen välitettävä tietoa, kehitettävä ja opittava yhdessä. Tarvitsemme aikaa ja tilaa yhteisten asioiden kehittämiselle ja päästäksemme yhteisymmärrykseen. Kaipaamme ihmisten kohtaamista ja vapaamuotoisia keskusteluja kollegoiden kanssa. Nyt olemme tilanteessa, jossa nämä aiemmin vaivattomasti ja rutiininomaisesti tapahtuneet vuorovaikutustilanteet on muotoiltava hybridityötä tukeviksi.
Kestävän hybridityön strategia lähtee arvoista ja johtaa reflektointiin
Kestävän hybridityön strategian perusta tulisi olla organisaation arvoissa; mikä on meille tärkeää? Miten haluamme toimia yksin ja yhdessä?
Aloittakaa luomalla työyhteisön yhteiset työskentelyperiaatteet ja kokeilkaa niitä työssä. Ottakaa työntekijät mukaan suunnitteluprosessiin ja muistakaa reflektoida kokemuksia säännöllisesti yksin ja yhdessä. Muokatkaa periaatteita kokemusten perusteella. Ottakaa yhteinen vastuu kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Kun aloitat organisaatiosi hybridityön strategian kehittämisen, kysy työyhteisöltäsi nämä kysymykset:
- Minkälaista vuorovaikutusta me kaipaamme hybridityössä?
- Miten suunnitelemme kokouksemme, jotta ne ovat mahdollisimman tehokkaita?
- Mitä hyvää nykyisissä toimintatavoissa on? Mitä haluamme säilyttää?
- Miten mahdollistamme sen, että työntekijämme voivat hoitaa tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla?
- Miten voimme parhaiten tukea yleistä hyvinvointia?
- Miten voimme tukea yksilöitä oman työn ja kalenterin johtamisessa?
- Mitä mahdollisuuksia näemme hybridityössä, jonka avulla organisaatiostamme voidaan tehdä aiempaa tehokkaampi ja kestävämpi?
Keskustelua vauhdittamaan voit käyttää esim. nopeaa ja helppoa Meritähti -menetelmää, jossa listataan asioita seuraaviin kysymyksiin vastaten:
- Stop – Minkä tekeminen meidän tulisi lopettaa?
- Less – Mitä meidän tulisi tehdä vähemmän?
- Keep – Minkä tekemistä tulisi jatkaa? Mitä tulee säilyttää?
- More – Mitä meidän pitäisi tehdä enemmän?
- Start – Mitä meidän tulisi aloittaa/kokeilla?
Parhaimmillaan kestävä hybridityö mahdollistaa paremman työarjen suunnittelun
Hybridityö tarjoaa työntekijöille uusia mahdollisuuksia suunnitella työarkeaan. Joustavuus oman työn hallinnassa vaikuttaa yksilön hyvinvointiin ja työ- ja yksityiselämän tasapainoon. Toisaalta organisaatioiden vaikuttamismahdollisuudet kotitoimistojen työtilojen ergonomiaan ovat rajalliset.
Ergonomian lisäksi selvien rajojen asettaminen työn ja vapaa-ajan välille voi muodostua joillekin ongelmaksi. Siksi on tärkeää, että johto viestii selkeät periaatteet siitä, milloin henkilön tulisi olla käytettävissä tai tavoitettavissa työhön liittyvissä asioissa.
Vuorovaikutuksen, yksilöllisten työtapojen ja hyvinvoinnin välisen tasapainon säilyttämiseksi työyhteisöjen on tärkeää kehittää strategia ja jokapäiväiset käytännöt, jotta hybridityön voidaan toteuttaa kestävästi.
Esimerkkicase hybridityöskentelyn mallista Mukamas Learning Design Oy:ssä
Mukamaksella olemme kehittäneet jokapäiväistä hybridityöskentelyä jo jonkin aikaa ja tällä hetkellä toteutamme sitä seuraavasti:
- Vuorotteleva vetovastuu viikkopalavereissamme;
- ”No Agenda” -dialogipalaverit 2-4 kertaa vuodessa koko tiimin kanssa;
- 1-to-1-dialogikävelyt / lounaat / digitaaliset tapaamiset kaikkien tiimin jäsenten välillä kaksi kertaa vuodessa;
- Tiimin lounaat;
- Howspace-alusta ja Slack asynkronista viestintää ja vuoropuhelua varten. Zoom videokokouksia varten.
- Lahjakortti käytettäväksi kotitoimiston ergonomiaa parantaviin tuotteisiin organisaation kaikille jäsenille.
No agenda kohtaamisemme ovat tapaamisia, joissa varataan runsaasti aikaa pinnan alla kupliville asioille ja sille, mistä tuntuu tärkeältä keskustella yhdessä.
Epäsynkroniseen vuorovaikutukseen hyödynnämme Howspace-alustaa ja Slackia, jossa meillä on kanavia esimerkiksi #arvostusta, #mokaonlahja, #justforfun, #hyvinvointi ja #hyviälinkkejä. Slackissa pyydämme ja annamme apua, jaamme oppeja ja huolehdimme toisistamme.
Lisäksi Mukamaksessa jokainen voi vapaasti valita työskentelypaikkansa. Esimerkiksi tehtäviä, jotka vaativat rauhallista ympäristöä ajattelulle, voi tehdä kotoa käsin. Tilanteissa, joissa muiden tiimin jäsenten tapaaminen tuo lisäarvoa työhön, on toimisto sopivampi valinta.
Hybrisityöskentelyyn kuuluu olennaisena osana myös tapaamiset ja työpajat etänä. Fasilitaattorilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi siihen, että kohtaaminen on onnistunut ja merkityksellinen! Lue täältä Liisa-Maijan vinkit psykologisesti turvallisen kohtaamisen fasilitointiin!
Kurkkaa myös kevään avoimet koulutuksemme:
Osallistamisen Voima! -fasilitointikoulutus tarjoaa vankan perustan arjen eri kohtaamisen fasilitointiin
Oppimisen Voima! -koulutus tarjoaa työkalut tiimien ja yksilöiden oppimisen tukemiseen ja vauhdittamiseen
Liisa-Maija on oppimisen fasilitaattori ja valmentaja, joka aikoinaan sukelsi fasilitoinnin maailmaan, koska tajusi että muutos lähtee ihmisistä ja että aidolla yhteistyöllä ja osallistavalla johtamisella voidaan saavuttaa suuria. Häntä kiinnostavia teemoja ovat yritysvastuun ja oppimiskulttuurin kehittäminen osallistavalla otteella sekä LEGO® Serious Play® – menetelmä kestävän oppimisen mahdollistajana.