Mukamas somessa
Uusimmat blogijutut
 

Mitä on oppimismuotoilu 2020-luvulla? -blogisarjan osa 1

Mitä on oppimismuotoilu 2020-luvulla? -blogisarjan osa 1

MISTÄ OPPIMISMUOTOILU ON SYNTYNYT? 

 

Oppiminen, sen muotoilu ja johtaminen ovat avainasemassa, kun ratkaistaan globaalia osaamishaastetta. Tulevaisuusorientoituneet työpaikat näkevät jo itsensä oppimispaikkoina ja rakentavat kilpailukykyään kestävän ja ketterän oppimisen avulla. Tämä Camilla Havangan blogiteksti aloittaa Mitä on oppimismuotoilu 2020-luvulla? -blogisarjan, jota Mukamas julkaisee yhteistyössä kumppanimme Muutosvalmiuden kanssa.

Työpaikoilla ei voida enää toimia, kuten “on aina ennenkin toimittu”. Oppimisesta on tullut menestymisen (ja kilpailukykyisenä pysymisen!) edellytys. Kompleksi ja alati muuttuva ympäristö vaatii meiltä nopeaa reagointikykyä, oppimista – emme kykene arvioimaan toimintaamme sen aiemmin tuottaman arvon valossa, vaan meidän tulee kyetä suoriutumaan optimaalisesti myös niissä tilanteissa, joista ei vielä ole tarjolla dataa analysoitavaksi (esim. menneet kokemukset).

Oppimismuotoilua tapahtuu sosiaalisissa konteksteissa, kompleksisissa systeemirakenteissa, joissa yhteistä tietoa rakennetaan aktiivisesti ja toiminnallisesti, kaiken aikaa, kaikkialla ja kaikkien kanssa.

”Oppimismuotoilun teoreettiset juuret ovat syvällä sosiokonstruktivisessa oppimisteoriassa, jonka mukaan rakentelemme tietoa jatkuvasti: luomme uusia rakennuspalikoita, muokkaamme vanhoja palikoita vastaamaan uusia tarpeitamme, poistamme turhaksi jääneitä palikoita – sosiaalisissa konteksteissa, eli yhdessä muiden kanssa.

 Oppimismuotoilu nojaa myös vahvasti systeemiteoreetikko ja johtamisguru Peter Sengen (1990) ajatuksiin oppivista organisaatioista. Senge näkee oppimispääoman rakentumisen systeemisenä, ei vain yksilöiden yhteenlaskettuna osaamisena. Oppimismuotoilu yhdistää muotoiluajattelun, oppimisasenteen ja yhteisöllisen oppimisen työkalut.”

 Oppimismuotoilijan työkirja, 2019

  

DIGITAALISESTA OPPIMISESTA TYÖPAIKKOIHIN JA OPPIMISSYSTEEMEIHIN

 

Alunperin learning design -termillä on viitattu ensisijaisesti digitaalisiin oppimisympäristöihin ja niiden oppijalähtöiseen suunnitteluun (learning experience design). Muutosvalmius tarjoaa oppimismuotoilupalveluja erityisesti tässä kategoriassa.

Sittemmin oppimismuotoilusta on alettu puhua myös holistisemmasta näkökulmasta: oppijalähtöisen oppimisen lisäksi oppimismuotoilun avulla suunnitellaan oppimista ja kehittymistä mahdollistavia toimintoja: strategisia valintoja, toimintatapoja, prosesseja, rakenteita – jopa oppimissysteemejä. Myös oppivan organisaatiokulttuurin muotoilu vaatii tuekseen oppimismuotoilua. Oppimismuotoilua voidaan siis tehdä taktisella, strategisella ja systeemisellä tasolla. Mukamas on erikoistunut organisaation oppimismuotoiluun, yksilöiden, tiimien ja työyhteisön osaamisen kehittämisen johtamisen ja oppimisen puitteiden rakentamisen kategoriassa.

Voidaan myös ajatella, että yksilötasolla voimme muotoilla oppimista erityisesti vaikuttamalla oppimisasenteeseen ja kyvykkyyteen oppia oppimaan, jatkuvia kokeiluja hyödyntäen. Yksilötasolla oppimismuotoiluun liittyy vahvasti oppimisen psykologisten rajoitteiden purkaminen. 

 

TAUSTALLA MYÖS DESIGN-TUTKIMUS 

 

Oppimismuotoilu on saanut alkunsa design-ajatteluun perustuvasta design-tutkimuksesta (DBL = design based learning). Muotoiluajattelun ytimessä on jatkuvan kehittymisen periaate: käyttäjälähtöisyys ja palveluiden kehittäminen yhteistyössä palvelun loppukäyttäjien kanssa, jatkuvia kokeiluja hyödyntäen. Maailmalla design-tutkimus on yleistynyt vasta 2000-luvulla, Suomessa tutkimussuunta on edelleen tuore. 

 Design-tutkimuksessa oppijat osallistetaan mukaan oppimisen suunnitteluun sen varmistamiseksi, että teoria saadaan nivottua osaksi oppijoiden todellista arkea. Sitä toteutetaan intervention keinoin (=testaamalla oppimispalvelua käytännössä asiakkaiden kanssa), jossa oppimispalvelun suunnittelu sekä sen kriittinen arviointi kulkevat tutkimuksen syklimäisessä kehityksessä jatkuvasti läsnä. Design-tutkimukselle on tyypillistä on sen joustava eteneminen: suunnitelmaa eli designia päivitetään ja kehitetään jatkuvasti projektin edetessä. 

 

 

Puhtaimmillaan oppimismuotoilu koostuu iteratiivisista sykleistä, jotka etenevät asiakasymmärryksen kartoittamisesta suunnitteluun, prototyypin luomiseen, testaamiseen ja arvioimiseen, jonka jälkeen looppi kierähtää alkuun ja uudelleen käyntiin – oppimismuotoilu on asiakas- ja oppijalähtöisen jatkuvan, ketterän kehittymisen periaatteen sisäistämistä. 

 

OPPIMINEN ON TYÖTÄ JA TYÖ OPPIMISTA

 

Muotoilun tavoitteena on luoda merkityksellistä muutosta siihen kontekstiin, jonka sisällä se toimii – oppimismuotoilun fokuksessa on siis erityisesti laadukkaan oppimisen (eli muutoksen!!) mahdollistaminen.

 Oppimisen optimointi ei ole implementoitavissa oleva lisäosa, sillä se muuttaa johtajuutta, strategiaa, tavoitteita, rakenteita, prosesseja. Näiden lisäksi se asettaa potentiaalin kompetenssin edelle. Oppimisrakenteet, -systeemit ja prosessit, oppimiskulttuuri – näiden rakentamisen tueksi tarvitsemme oppimismuotoilua.

 

Camilla Havanka, Muutosvalmius 

Osa kirjoituksesta on alunperin julkaistu Muutosvalmiuden blogissa 15.3.2021. [https://www.muutosvalmius.com/blogitekstit/oppimismuotoilu ]

 

Tilaa oppimismuotoilijan työkirja! 

Ilmoittaudu mukaan Oppimismuotoilu Bootcampille!