Mukamas somessa
Uusimmat blogijutut
 

Proaktiivisella oppimisella hallinnan tunnetta työhön

Proaktiivisella oppimisella hallinnan tunnetta työhön

Törmäämme työn arjessa jatkuvasti erilaisiin oppimistarpeisiin. Joskus tarpeet tipahtelevat asiakkailta, joskus uusista käyttöönotettavista sovelluksista tai uudesta strategiasta. Opittavaa riittää ja viikot vierivät. Jatkuva reagointi eteen tuleviin oppimistilanteisiin uuvuttaa ja siksi onkin hyvä ottaa oppiminen tietoisemmin haltuun – proaktiivisella oppimisella.

 

Reaktiivinen oppiminen työssä ei yksinään riitä

 

Jos jokin elämässä on varmaa, se on muutos. Muutos, joka tuo mukanaan uusia tekemisen tapoja, ihmisiä, sovelluksia – you name it! Ja kaikkeen tähän pitää usein reagoida nopeasti. Puhutaan ketterästä oppimisesta, jossa uskalletaan lähteä rohkeiden, jopa hieman keskeneräisten ajatusten kanssa tekemään kokeiluja arjessa ja sitä kautta oppimaan. 

Asiakkailta nousee esiin tarpeita, joissa organisaatio, tiimit ja yksilöt joutuvat oppimaan ketterästi vastatakseen tarpeeseen. Ulkoapäin tulevien oppimistarpeiden kohdalla voidaan puhua reaktiivisesta oppimisesta. Reaktiivinen oppiminen työelämässä on organisaatiolle elintärkeä taito. Jos kuitenkin jätämme organisaation oppimisen pelkästään reaktiivisen toimintamallin varaan, alkaa se pidemmän päälle vaikuttamaan henkilöstön jaksamiseen. Otetaan siis myös proaktiivinen ote työssäoppimiseen!

 

 

Proaktiivisella oppimisella hallinnan tunnetta työhön

 

Proaktiivinen sanana kuvaa ennakointia. Ennakointia, jossa tekijällä itsellään on etenemiseen suunnitelma. Proaktiivinen oppiminen lisää hallinnan tunnetta työssä. Ennakoivalla oppimisella haetaan tilannetta, jossa osaamme hallita paremmin työskentelytapojamme ja johtaa paremmin asiakkaita sekä kalenteria. Osaamme myös hakeutua ja etsiytyä dialogi- ja reflektointihetkiin toisten kanssa. Ennakoivassa oppimisessa asetamme itse omalle ja tiimimme oppimiselle tavoitteita, joita kohti kuljemme työn arjessa – tietoisesti ja suunnitelmallisesti.

Organisaation sisällä voimme yhdessä muotoilla erilaisia proaktiivista oppimista tukevia toimintamalleja:

  • Tuetaan henkilöstöä oppimisen suunnitelmallisuudessa, niin yksilö- kuin tiimitasolla. Pohditaan oppimistarpeiden nivoutumista strategiaan ja asiakkaiden tarpeisiin.
  • Mahdollistetaan aikaa dialogille ja reflektoinnille, myös silloin kun ei ole “tilanne päällä”. Tämä lisää myös luottamusta ja turvallisuuden tunnetta!
  • Sanoitetaan ja luodaan omaa oppimisen sanastoa koko organisaation tasolla.
  • Luodaan yhteinen ymmärrys organisaation oppimisen mindsetistä ja oppimiskäsityksestä. 

 

 

Proaktiivinen oppiminen tukee työn merkityksellisyyttä

 

Proaktiivisessa oppimisessa henkilö oppii tunnistamaan omia oppimisen unelmiaan ja tavoitteitaan oman työuransa suhteen. Hän oppii pohtimaan oman työskentelynsä pullonkauloja ja siten arvioimaan tekemistään sekä subtanssiosaamisen että metataitojen osalta. Kun oppimisen taitoja harjoitellaan systemaattisesti osana arkea, ne ovat luonnollisempi osa tekemistä kun tarvitaan reaktiivisuutta. 

Oppimisen taidot, niin reaktiiviset kuin proaktiiviset ovat ammattitaidon ytimessä, kunkin oman substanssiosaamisen rinnalla. Henkilöstön asenne ja mindset oman ja tiimin oppimisen taustalla ovat ratkaisevia tekijöitä, jos haluamme pysyä ajan hermoilla muutoksessa. Ja mikäpä organisaatio ei haluaisi? 

 

Annu Karkama

Fasilitaattori, valmentaja
#oppimismuotoilu #dialogi #fasilitointi

 

Kutkutteliko blogi proaktiivisesta oppimisesta sopivasti aivojasi?

Lue seuraavaksi Vilma Mutkan kirjoittama blogi: Mistä aikaa oppimiselle? 7 vinkkiä! Konkreettiset vinkit oppimisen sulauttamiseen osaksi arkea.