Mukamas somessa
Uusimmat blogijutut
 

Fasilitoinnilla vahva rooli yrityksen vastuullisuuden edistämisessä käytännössä

Fasilitoinnilla vahva rooli yrityksen vastuullisuuden edistämisessä käytännössä

Viime aikoina on julkisesti tuotu esiin liiketoimintaa pitkään ohjanneiden arvojen mielettömyys ja tarve uudistuneelle kapitalismille. Mikä onkaan meille ihmisille tärkeää? Mikä tuo aidosti arvoa ja mikä vastuu yrityksillä on ympäröivää maailmaa kohtaan? Mitä yritykset ovat velkaa ympäristölle ja sidosryhmilleen käyttämistään luonnonvaroista? Mikä on yrityksen oikeutus olla olemassa? 

Isoja kysymyksiä, joihin en edes yritä tässä kirjoituksessa vastata.  

Tarkastelen mieluummin asiaa käytännön tasolla ja pienemmissä palasissa.

Mitä tarkoittaa yritysvastuu?

Yritysvastuu termillä tarkoitetaan yleisesti yritysten ja organisaatioiden vaikutusten tarkastelua taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta. Vastuullisella yrityksellä nämä kaikki kolme näkökulmaa ovat tasapainossa. Taloudellinen näkökulma viittaa yrityksen taloudelliseen kestävyyteen ja mm. vastuulliseen verojen maksuun, sosiaalinen taas työntekijöiden ja sidosryhmien oikeuksiin ja hyvinvointiin. Ympäristönäkökulma ottaa huomioon yrityksen vaikutukset ympäröivään luontoon, sen käyttämät luonnonvarat, tuottamat päästöt ja kulutuksen päästövaikutukset. Suomessa toimivissa yrityksissä kaksi ensimmäistä, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma, on tavallisesti otettu huomioon, mutta ympäristönäkökulma laahaa vielä perässä. Yleinen näkemys yritysvastuusta on ettei se ole vain lain puitteissa toimimista vaan aidosti vastuullinen yritys toimii reilusti lain vaatimuksia paremmin. 

Globaalissa liiketoiminnassa vaikutussuhteiden ymmärtäminen ja näkeminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta. Monimutkaiset linkitykset esimerkiksi ympäristölle aiheutetuista vaikutuksista paikallisten sidosryhmien elämään eivä ole aina selvästi nähtävissä. “Tarjoamme työtä paikallisille” ei riitä vastuullisuuden toteuttamiseksi, jos samaan aikaan toiminnalla pilataan kylän ainoa puhtaan veden lähde. Lainsäädäntö on harvemmin Suomen tasolla ympäristön tai työntekijöiden oikeuksien osalta ja vastuu on yrityksellä itsellään varmistaa, että suomalaiset arvot toteutuvat kaikkialla missä toimitaan. 

Jotta yrityksen vastuullisuutta voidaan todella itse hallita ja johtaa, se on liitettävä yrityksen strategian ytimeen. Voi olla, että koko yrityksen toiminta ja arvot täytyy miettiä uudelta kantilta. Hyviä kysymyksiä tähän mietintään ovat: Mikä on yrityksemme oikeutus olla olemassa? Mitä arvoa me tuomme tähän maailmaan?

 

Teoriasta käytäntöön – hyvin suunniteltu yrityksen vastuullisuusstrategia ottaa huomioon myös ihmiset

Opiskellessani 2010-luvulla Jyväskylän yliopiston Kauppatieteiden tiedekunnassa Yritysten ympäristöjohtamista pohdin jatkuvasti käytäntöä. Kuinka varmistetaan, että huolella suunniteltu ympäristö-/vastuullisuusjärjestelmä saadaan vietyä toimintojen sisimpään ja tuotekehityksen sekä henkilöstön eli tekijöiden arkeen niin ettei se jää vain byrokratian tasolle paperien pyörittelyksi? Entä miten ratkaistaan muutosvastarinta, jota eittämättä kohdataan enemmän tai vähemmän jokaisessa organisaatiossa? 

 Nämä kysymykset johdattivat minut neljä vuotta sitten opiskelemaan fasilitointia. Olin oivaltanut, että henkilöstö haluaa ymmärtää, miksi johto kokee vastuullisuuden tärkeäksi, mikä tekee siitä heille itselleen tärkeää ja mitä tulevat muutokset heidän arjessaan merkitsevät? Lisäksi he todennäköisesti ymmärtävät työtehtävänsä vaatimukset paremmin kuin johto. Ratkaisu on yksinkertainen: henkilöstö täytyy ottaa mukaan uuden arjen suunnitteluun.

Osallistuin osallistujana 29.1. Yritysten ympäristövastuullisuusverkoston kick off-tilaisuuteen. Alustajina tilaisuudessa olivat Motivan Vesa Silfver ja Spinnovan Pia Qvintus. Työpajaosion tuloksena verkoston toiminta tulee sisältämään mm. tiedon jakamista ja maakunnan osaamisen esiintuomista; yhteisiä hankkeita ja rahoitushakuja; yritysvierailuja; onnistumistarinoita; koulutuksia; ja konkreettisia esimerkkejä.

Yritysten ympäristövastuullisuusverkostolla on oivat mahdollisuudet saada hienoja asioita aikaan ja minä olen mielelläni mukana tarjoamassa osaamistani verkoston tavoitteiden edistämisessä näin vastuullisuusfasilitaattorin ominaisuudessa.


Fasilitoinnilla vauhtia yrityksen strategiseen vastuullisuuteen

Vastuullisuustrategian jalkautuksen onnistumiseksi suosittelen ottamaan henkilöstön mukaan muutoksen suunnitteluun. Antamalle henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa, esittää huolensa ja ehdotuksensa, käydä dialogia toistensa kanssa luoden yhteisymmärrystä ja symbiooseja muutoksen eteenpäin viemiseksi sitouttaa heidät tavoitteisiin. Ison kuvan näkeminen, yhteisen vision jakaminen ja oman roolin merkityksen ymmärtäminen motivoi toimintaan. Uuden oppiminen innostaa ja parantaa työtyytyväisyyttä.

 

Ensiaskeleet strategisen vastuullisuuden polulla

Yritysvastuuseen erikoistuneena fasilitoijana kokosin mielestäni oleelliset ensiaskeleet strategisen yritysvastuun kehittämisen polulle astuttaessa. 

  1. Johtoryhmän ymmärrys siitä miksi tämä on meille tärkeää? Vaikuttava vastuullisuusstrategia vaati systeemistä ymmärrystä yritysvastuuseen liittyvistä teemoista. Vastuullisuus on kompleksinen aihe, joka sisältää monimutkaisia vaikutussuhteita ja vaatii asiaan perehtyneisyyttä. Johtoryhmässä on hyvä olla tätä osaamista.
  2.  Pitkän tähtäimen vastuullisuusstrategian liittäminen osaksi liiketoimintastrategiaa. Vastuullisuuskysymyksiä ja niiden vaikutuksia liiketoiminnalle tulee katsoa pitkällä tähtäimellä. Strategian tulee olla joustava, jotta voidaan reagoida yllättäviin muutoksiin ja uuden tai paremman tiedon esiintuloon ketterästi. Mikä on strategian arvopohja? Mitä arvoa haluamme luoda maailmaan?
  3. Strategian arkeen vieminen. Strategian tulee olla pureskeltu ja kiteytetty niin, että se osataan ”pitchata” eli myydä muulle organisaatiolle. Viestinnässä tulee kiinnittää huomiota avoimuuteen. Henkilöstön täytyy ymmärtää tavoitteen isommat merkitykset ja vaikutukset sekä oman arjen roolin linkittyminen niihin. Kuuntele, käy dialogia strategiasta. Älä ainoastaan tiedota.
  4. Henkilöstön osallistaminen. Mitkä strategian arkeen viemiseen liittyvät asiat ovat sellaisia, joihin henkilöstöllä on annettavaa? Mitkä asiat ovat ehkä kokeilutasolla, mutta henkilöstön mielipiteestä voisi olla niille hyötyä? Mitkä asiat on jo päätetty ja niihin riittää pelkkä tiedottaminen? Kenellä on aiheelle annettavaa, ketä aihe koskee? Kutsu paikalle oikeat ihmiset. Mikä saa oikeat ihmiset tulemaan paikalle (kts. kohta 3.)?
  5. Suunnittele fasilitointiprosessi. Pidä tavoite kirkkaana mielessä, mutta palastele se pienempiin osiin. Kahdessa tunnissa pääset vasta alkuun, joten suunnittele prosessi kokonaisuutena esim. seuraavan vuoden ajalle. Prosessin fasilitoijan tulee olla täysin neutraali aiheeseen nähden eikä voi siten osallistua itse kehittämiseen. Hyödynnä siis ulkopuolista fasilitoijaa, jolloin jokaisella organisaatiossasi on mahdollisuus vaikuttaa.

 

Liisa-Maija on fasilitaattori ja valmentaja, joka aikoinaan sukelsi fasilitoinnin maailmaan, koska tajusi että muutos lähtee ihmisistä ja että aidolla yhteistyöllä ja osallistavalla johtamisella voidaan saavuttaa suuria. Häntä kiinnostavia teemoja ovat yritysvastuun, muutoksen ja yrityskulttuurin kehittäminen osallistavalla otteella ja Lego Serious Play – menetelmä edistyksen mahdollistajana.

Psst! Haluatko oppia osallistavaksi fasilitoijaksi tai dialogin fasilitoimisen mestariksi? Kurkkaa avoimet fasilitointivalmennuksemme täältä: https://mukamas.fi/avoimet-fasilitointikoulutukset